4.8.17

Spanish Water, Curaçao

Jonna 4.8.2017 3:47:03 EEST
N 12° 4.839', W 68° 51.778'

Kohta kaksi kuukautta on vietetty täällä, emmekä ole "ehtineet" kirjoittaa tästä paikasta vielä juuri mitään.

Spanish Water on erikoisen muotoinen laguuni "keskellä" saarta. Purjehdusoppaat kertovat sisääntulon olevan haastava, pimeällä ei kannata edes yrittää.

Laguunin sisääntuloaukko on vain n. 30 metriä leveä. Tuulen puolella on hiekkasärkkä, leen puolella kivikko. Helppo varmasti arvata, kumpi laita on pelottavampi. Kun on karttaplotteri tietokoneen ruudulla ja aurinko taivaalla, on sisään ajaminen helppoa. Ensimmäisellä kerralla tuuli lähes 15 m/s, jolloin hermoja sai vähän pitää kurissa. Toisella kerralla oli jo helpompaa. Ainut harmi oli, että aurinko meni pilveen saapuessamme kapeimpaan kohtaan. Samalla hävisi kaikki veden värit. Onneksi tiesimime karttamme olevan paikoillaan, joten uskalsimme kuitenkin huoletta ajaa sisään. Vieraisiin mataliin/kapeisiin paikkoihin pitäisi aina saapua auringonpaisteessa, silloin veden syvyys on helposti silmillä luettavissa.

Ankkurointi Curaçaolla on hyvin rajoitettua. Spanish Waterissa on neljä eri ankkurointialuetta GPS kooridinaatein määriteltyinä. Niiden sisällä on oltava. Vesialuetta riittäisi, mutta toisaalta on ymmärrettävää, että paikallisille kalastajille, hupiajelijoille ja turistiliikenteelle pitää myös jättää tilaa.

Tarkkasilmäinen löytää meidät läheltä vasenta reunaa. Meidän mielestämme meidän paikka on aivan loistava. Me olemme juuri ja juuri sallitun alueen sisällä. Muutama vene meidän lähellä on jo ulkona sallitulta alueelta. Viranomaiset aina välillä käyvät tarkistamassa näitä asioita. Jollalaituri on myös lähellä, vähän kuvan ulkopuolella vasemmalle. Monilla on suuria kovapohjaisia tehokkailla moottoreilla varustettuja jollia. Niillä on hyvä ajella kauempaakin. Me pyrimme yleensä ankkuroimaan mahdollisimman lähelle jollalaituria. Haittapuolena on toki se, että meidän ohi virtaa enemmän liikennettä. Uidessa pitää olla varovainen.

Kalasatamasta löytyy meidän paras ja (ravintololoita lukuunottamatta) ainut jollalaituri. Laiturin turvallisuus on toistaiseksi ollut hyvä. Johtuu varmasti siitä, että sataman vartijoiden päämaja sijaitsee suoraan jollalaiturin edessä. Ympärivuorokauden vartioitu jollalaituri on varsinainen ylellisyys. Valitettavasti ylellisyys ei näy laiturin koossa. Tässä kuvassa laituri on "täydehkö". Välillä jollia on enemmänkin ja päästäkseen laiturille/omaan jollaan täytyy kiivetä joskus kahdenkin muun jollan kautta. Kaikki jollat on kiinnitetty laiturin päässä olevaan pollariin, koska muuten perämoottori voisi osua rantakiviin. Jollalaiturissa ei koskaan kipata konetta ylös vedestä, koska viereinen jolla ei ehkä tykkäisi terävästä potkurista. Tärkeintä on aina olla mahdollisimman pitkä kiinnitysköysi, jolloin saapuvat ja tulevat pystyvät puikkelehtimaan jollien välissä.

Jotta meillä oli mahdollista ottaa kuvia ankkuripaikalta, oli ensiksi kiivettävä kukkulalle. Naapuriveneen Loud ja Marlène järjestivät patikkaretken näköalapaikalle. Etukäteen oli tiedossa, että reissu kestää korkeintaan kaksi tuntia ja jalassa pitää olla hyvät kengät. No, minun parhaat kenkäni ovat lenkkarit. Ne eivät olleet aivan riittävän hyvät. Alkumatka meni reippaasti tietä pitkin. Sitten lähdettiin polulle. Polku oli piikikäs. Suurin osa kasvustosta oli kaktuksia. Yksi kaktuksen piikki meni lenkkarin pohjasta läpi, onneksi vain hipaisi jalkapohjaa. Kaktuksen piikkien lisäksi rinne oli terävämpää kiveä kuin mitä minun lenkkarit olivat koskaan kohdanneet. Kukkula on entistä merenpohjaa eli fossiloitunutta korallia.

Olin jo pitkään suunnitellut jollaretkeä Spanish Waterin toiselle laidalle. Enää ei tarvitse. Meidän ankkurialueet ovat hyvin rajoitetut, mutta suurin osa laguunista on tyhjillään. Varsinaista syytä en tähän tiedä. Vesialue on kuitenkin käytettävissä. Siellä voi käydä vaikka vesihiihtämässä.

Edellisessä blogissa kerroimme snorklausvesistä. Vanhat ystävämme Grenadan ajoilta, Tracy ja Bill, lähtivät kanssamme snorklausreissulle. Kävelimme taas Tugboatille, mutta tällä kertaa otimme kaikki tavaramme rannalta mukaan, meillä tämä tarkoitti vain varvassandaaleja, jotka kulkivat hyvin hinauksessa. Kun olimme ihailleet tugboatin kalat, aloitimme paluumatkan uiden. Matkan varrella on kaksi laivalaituria, joiden ali piti uida. Aika jännä valo- ja kalamaailma oli niiden alla. Yllätykseksemme parhaimmat korallit löytyivät aivan tämän lairurin vierestä. 

Viime blogissamme kirjoitimme myös Fuik Baystä. Merta pitkin sinne on pari mailia matkaa, mutta näköjään vain pieni kannas erottaa sen Spanish Waterista.

Melko erikoisia ovat nämä maaston muodot täällä.