San Sebastian, La Gomera

Jonna 14.11.2015 22:49:52 EET

N 28° 5.334', W 17° 6.553'

Santa Cruzista lähdimme kohti Teneriffan eteläkärkeä. Tuulta ei matkalla ollut juuri nimeksikään. Lähes koko matka ajettiin koneella, hetki kuitenkin päästiin purjehtimaan.

Genaakkeria pääsimme kokeilemaan. Purje ei ole uusi, mutta se on vaihdettu sukasta rullalle. Ainakin ensikokeilulla rulla toimi hyvin.

Las Galletakseen halusimme ja yritimme mennä, mutta se oli täynnä. Palasimme muutaman mailin takaisin ja saimme paikan San Miguelista.

Saaren eteläkärkeen halusimme sen vuoksi, että äitini lento saapui Teneriffan eteläiselle kentälle. Riitta-äiti liittyi miehistöömme kahdeksi viikoksi.

Kesällä tilasimme Jenkeistä ompelukoneen Las Palmasiin (Sailrite LSZ-1). Silloin ei ollut aikaa perehtyä koneeseen. Nyt äidin henkisellä tuella sain koneesta ensimmäiset ompeleet aikaiseksi.

Ommeltavaa olisi paljon, mutta materiaalia ja aikaa ei tahdo löytyvän. Nyt otettujen ensiommelten jälkeen on kuitenkin helpompi ryhtyä toimeen sitten, kun molempia löytyy.

Suunnitelmamme oli jo keväällä päästä La Gomeralle, mutta silloin tietokoneongelmat ja öljy muuttivat suunnitelmiamme. Nyt pääsimme perille, mutta valitettavasti koko matkan moottoroiden. Pelottavan kuuluisilla kiihdytyskaistoillakaan ei tuuli herännyt.

Teide näkyi upeasti koko matkan.

Huvivenesatama löytyy laivasataman perältä. Matkalla sinne saimme ihailla matkustajalaivoja lähietäisyydeltä.

Ihan lomalaisiksi emme ole heittäytyneet, vaan hommiakin on pitänyt jatkaa. Tässä on meneillään säilykepurkkien inventointi. Nyt tiedämme mitä meillä on ja missä.

25 vuotta on Vetuksen hydraulisylinteri joko tehnyt töitä autopilotin kanssa tai liikkunut ruorin mukana. Vuosien saatossa sylinteri on alkanut tiputtamaan öljyä. Laite on toiminut edelleenkin hyvin, mutta joskushan ne tiivisteet pitää vaihtaa, nyt oli se aika.

Sähkökaappiinkin piti kurkistaa.

Sen verran pikku hommia on riittänyt, että kovin paljon emme ole turisteiksi ehtineet. Äiti onneksi kapusi läheiselle näköalatasanteelle valokuvaamaan.

Näköalat veneeltä ovat todella hienot. Muutenkin tämä vaikuttaa hyvin viihtyisältä paikalta.

Teneriffan San Miguelissa tapasimime vanhat ruotsalaisystävämme, jotka olivat "juuttuneet" tänne 11 kuukaudeksi, voimme hyvin ymmärtää syyn.

Me yritämme kuitenkin kaikin keinoin välttää juuttumasta tänne. Kanarialla olemme aikaa kuluttaneet jo riittävästi. Ensi viikolla viemme äidin takaisin lentokentälle. Sen jälkeen alkavat viimeiset Atlantin valmistelut.

Marina del Atlantico, Santa Cruz de Tenerife

Jonna 1.11.2015 23:58:58 EET

N 28° 28.037', W 16° 14.678'

Ensimmäisen kerran olen ollut tässä satamassa vuonna 1999. Silloin veneeltä kaupunkiin pääsi kätevästi tunnelia pitkin. Kaupungin pääostoskadut ovat suoraan satamaa vastapäätä.

Lähes kaksi vuotta sitten tämä satama oli meidän ensimmäinen satama Kanarialla. Silloin matka kaupunkiin oli pidentynyt suuren tietyömaan vuoksi. Nyt lähes kaksi vuotta myöhemmin tilanne on aivan sama, tietyömaa erottaa meidät kaupungista ja matkaa kertyy yhteensä lähes kilometri yhteen suuntaan, kun pitää kiertää matkustajasataman kautta.

Jotain kuitenkin on tapahtunut. Sataman viihtyvyyttä ollaan kovasti parantamassa. Arkiaamuisin kahdeksalta työkoneet pärähtävät käyntiin ja iso liuta työmiehiä on vauhdissa. Työmiehiä tarvitaan paljon. Nyt on jo valmiina palmut ja niiden kastelujärjestelmät sekä kiveykset palmujen ympärillä. Ensi viikolla varmaan saavat myös asfalttityöt valmiiksi. Silta kaupunkiin on myös tekeillä, mutta en usko, että sitä pitkin vielä ihan heti pääsee kulkemaan.

Suunta on kuitenkin hyvä ja uskon, että vuoden päästä täällä saattaa olla jo ihan toinen tilanne.

Kaupunki on edelleenkin hyvin viihtyisä, eikä nuo muutamat lisäaskeleet meille pahaa tee.

Palmun avajaiset. En paljon ymmärrä palmujen kasvatuksesta, mutta yhtenä päivänä kaveri kävi avaamassa puolet palmuja nipuissa pitävistä muoveista. Jonain päivänä ne varmasti avataan kokonaan.

Samana iltana, kun tänne saavuimme, lohkesi Timolta hammas. Minullakin oli jo pitkään ollut aikomus mennä käymään hammaslääkärissä tarkistuttamassa ja putsauttamassa hampaat. Nopeasti saatiin aika molemmille ja tämän viikon aikana saatiin molempien purukalustot taas kuntoon. Jotkut asiat ovat vähän hankalampia, kun yhteistä kieltä ei oikein kunnolla ollut, mutta erittäin positiivinen tunne jäi espanjalaisesta hammashoidosta. Henkilökunta puhui hyvin vähän englantia, mutta yhdistettynä minun vaatimattomaan espanjankielen taitoon, hommat kuitenkin hoituivat hyvin. Elekieli auttaa myös paljon.

Suomessa, jos hammaslääkäri poratessa lauleskelisi radion mukana, ensimmäinen ajatus olisi ehkä, että onkohan se juovuksissa. Täällä se on kuitenkin aivan normaalia, siis se laulaminen. Muutenkin hammaslääkärit ja -hoitajat olivat todella ystävällisiä ja tuli sellainen tunne, että meistä pidetään hyvää huolta. Kivusta varsinkin olivat tarkkoja, yhtään ei saa sattua. Jos vähäinenkin tunne on suussa, niin äkkiä lisää puudutuspiikkiä.

Puudutusainetta ei täällä säästelty Timolla oli vielä kotona alahuuli niin puuduksissa, että oluttakin piti nauttia pillillä.

Las Palmasista ostetut proviantit alkavat löytämään paikkojaan. Viimeisempänä virityksenä laitoin verkon peräpunkan kattoon hapankorpuille ja näkkileiville. Näin tilaa jää alempana oleviin säilytystiloihin painavemmille tavaroille.

Huomenna on taas tarkoitus lähteä merelle. Toivottavasti siellä näkyy yhtä paljon delfiinejä kuin matkalla tänne.