Uudessa-Seelannissa tiukat liikkumisrajoitukset

Jonna 10.4.2020 8:51:16 EEST

S 35° 45.430', E 174° 20.960'

Muiden länsimaiden vielä miettiessä asiaa, Uusi-Seelanti rupesi nopeasti rajuihin toimiin koronaviruksen torjunnassa.

Reilu kaksi viikkoa sitten tuli neljäksi viikoksi hyvin tiukat säännöt. Kotoa ei saa liikkua kuin välttämättömille asioille eli lähinnä ruokakauppaan, apteekkiin tai lääkäriin. Tämän lisäksi onneksi saa ulkoilla kodin välittömässä läheisyydessä eli kotiovelta käsin. Autolla ei siis saa liikkua turhaan. Lisäksi kaikki ns. vaaralliset asiat ovat kiellettyjä eli sellaiset harrastukset missä voisi tarvita jonkun apua. Ei siis esimerkiksi kalastusta, veneilyä eikä retkeilyä eli kaikkea sitä mitä kiwit (uusi-seelantilaiset) rakastavat tehdä.

Ja koska kaikki ylimääräinen on kiellettyä, tarkoittaa se meille sitä, että työt veneellä eivät etene. Meidän on poikkeustilan ollessa voimassa laitonta mennä edes käymään veneellä.

Toki harmittaa, kun työt seisovat, mutta muuten meillä menee ihan mukavasti. Meidän pikku asuntomme autotallin yläkerrassa on meille melkein ylellisen tilava. Meillä on jopa kaksi pöytää, joten molemmat voimme tehdä tietokonehommia samaan aikaan häiritsemättä toisiamme.

Ruuanlaittoon voimme nyt myös panostaa, sillä aikaa on. Vaihtoehtoa ruuanlaitolle ei myöskään ole, sillä myös kaikki ravintolat ovat suljettuina, täällä niistä ei saa edes noutoruokaa.

Tämän lisäksi meillä on aivan upeat ulkoiluolosuhteet. Säätkin ovat suosineet, vain yhtenä päivänä on tainnut sateen takia jäädä lenkki väliin.

Ruuhkaa ei reitillämme ole, vaikka toki ihmisiä siellä kohtaamme. Täällä on määräys pysyä kahden metrin etäisyyllä muista. Niinpä välillä pitää jäädä odottamaan, jos juuri kapeimmassa kohdassa joku tulisi vastaan, jotta turvaväli voidaan säilyttää. Suurin osa reitista on kuitenkin niin leveää, että riittää, kun kävelee reunassa. Kaikki ovat täällä tosi kohteliaita ja ystävällisiä. Aluksi vähän jopa hämmästytti, kun kaikki vastaan tulijat iloisesti tervehtivät.

Melkein heti meidän talon nurkan takaa nousee mahtavat eukalyptukset. Ne kurottavat tosi korkealle.

Suurin osa meidän lenkkipolusta kulkee laajan mangrovealueen halki.  

Muuten mangroven keskellä ei pääsisi liikkumaan kuin veneellä, mutta viime vuosisadan alkupuoliskolla tässä on kulkenut junarata, jota varten reitti on rakennettu.

Olemme olleet vähän huolissamme talven tulosta, sillä olemmehan pyrkineet viime vuodet pysymään lämpimillä seuduilla. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että olemme täällä talveen saakka. Onneksi bongasimme polun varrelta banaanitertun. Ei kai banaani kovin kylmässä kasva, eihän?

Tässä on luultavasti joskus ollut jonkun banaaniviljelmä, nyt se näyttää vähän villiintyneeltä.

Pari kuukautta sitten puhuin äitini kanssa videopuhelua ja hän kertoi heidän nimittäneen nämä kukat pulloharjoiksi. Pulloharjoista mekin nyt sitten puhumme. Näitä kasvaa meidän pihallakin paljon.

Muunkin värisiä "pulloharjoja" löytyy.

Muutama muukin syksyn kukkanen reitiltä löytyy.

Ja muita mielenkiintoisia kasveja. Nämä viisikin metriä korkeat korret muistuttavat vähän kaislaa, mutta sitten näimme niitä myös korkeammalla rinteessä, joten tämäkin lajimääritys meni vähän mönkään. Hienon näköisiä ovat kuitenkin.

Osa meidän lenkistä kulkee metsäisen rinteen juurella. Täällä saniaiset kasvavat valtavan suuriksi ja estävät tehokkaasti auringon paistamisen maankamaralle asti. Joissain pakoissa ne muodostaa hyvinkin tiiviin "katon.

Ehkä ei talvea pidä liikaa pelätä, kasvaa täällä palmujakin.

Tämä on ainoa hedelmä, mikä reitin varrelta on banaanin lisäksi bongattu.

Metsäisempi ja kapeampi osuus meidän reitistä.

Lisää saniaisia.

Yleiskuvaa maisemasta. Vihreää riittää.

Tässä Timo löysi jo syksyisen ruskan. Rohkenen hieman epäillä värien syytä, koska kesä oli historiallisen kuiva.

Tässä vielä paluumatkan bambu.

Oikeasti lenkkimme ei ole lenkki, vaan kävelemme vähän yli kaksi ja puoli kilometriä yhteen suuntaan ja sitten takaisin. Voisimme myös tehdä lenkin, mutta sitten pitäisi tulla asfalttiteitä pitkin takaisin. Paljon mukavampaa kulkea luonnon keskellä.

Tällaista elämää jatkamme nyt siihen asti, kunnes rajoituksia vähennetään. Meitä ei haittaa, jos telakkaa tai muita palveluita ei heti avata, kunhan vain saisimme mennä itse veneelle jatkamaan hommia.

Kaikki purjehdussuunnitelmamme ovat täysin auki, sillä nyt on jo selvää, että tällä kaudella emme voi palata tropiikkiin.