25.11.22

Perillä Australiassa

Jonna 25.11.2022 9:03:23 EET
S 24° 45.670', E 152° 23.210'

VIelä emme ole kenguruita nähneet, vasta niistä varoittavia liikennemerkkejä.

Purjehdus Uudesta-Kaledoniasta Australian Bundabergiin keski vähän alle 7 vuorokautta. 

Lähdimme Noumeasta hyvässä sivumyötäisessä, jota kesti pari päivää. Seuraavat pari vuorokautta meni moottorilla ajaen. Välillä tuulta olisi ollut riittävästi hitaasti purjehtimiseen, mutta seuraava ikävä sää oli vaanimassa ennusteissa Australian rannikolla, joten oli parempi pitää vauhtia yllä. Moottoriajon loppupuolella meitä vastaan tuli valtava saderintama, jonka jälkeen tuuli oli taas meille suotuisa. Siitä erikoinen saderintama, että tutkassa sateita oli aivan valtavasti, mutta me onnistuimme menemään sellaisesta raosta, että pisaraakaan ei tullut kannelle. Tämä tapahtui yöllä, joten pilvipeitteen saattoi aavistaa vain tähtien kadotessa näkyvistä. Silloin harmitti, ettei sade osunut kohdalle, sillä olisihan se ollut mukavaa, jos sade olisi huuhdellut veneen alkumatkan suolakuorrutuksesta. Jälkeenpäin ajatellen se olisi ollut täysin turhaa, sillä aluksi uusi tuuli oli sen verran vastaista, että vettä lensi kannelle ihan riittävästi tuoden lisää suolaa.

Aamuyöllä neljältä ankkuroimme Bundaberg Port Marinan edustalle. Sisääntuloväylä jokeen oli hyvin valaistu ja selkeä, sillä heti marinan jälkeen on sokeriterminaali, jossa käy n. 200 metrisiä laivoja. Pimeässä kaikki näyttää aina kuitenkin kapeammalle, joten 150 metriä leveä reunamerkkien väli näytti siltä kuin vilkut olisivat olleet ihan vieressä ja kieli keskellä suuta yritimme pysyä linjataulujen linjalla.

Tällä matkalla purjehdimme taas pois tropiikista, sillä siellä on hirmumyrskykausi alkamassa. Kun olemme tarpeeksi etelässä, meidän pitäisi olla niiltä piilossa.

Usein kuuluu purjehtijoiden keskuudessa pelottavia puheita Australian rajamuodollisuuksista. Tarkkoja toki ovat, mutta asiat hoituivat oikein sujuvasti ja viranomaiset olivat todella ystävällisiä. Biosecurityn tarkistus oli tarkin. Ensinnäkin täällä ollaan hyvin kiinnostuneita veneen puuosista ja mahdollisista matkamuistoista, niissä saattaa piilotella pienen pieniä vieraslajien edustajia, joita tänne ei haluta. Samoin ruokavarastot tarkistettiin perinpohjaisesti. Monilta takavarikoidaan paljon ruokatarvikkeita, mutta meiltä ei viety mitään, sillä emme ole ostaneet varastoon mitään sellaista, mitä tänne ei saisi tuoda. Viimeiset kielletyt kananmunat söimme aamiaiseksi ennen tullilaituriin siirtymistä.

Tätä kirjoittaessani olemme olleet täällä jo lähes viikon. Vietämme vielä tovin Bundabengissä ja sitten on tarkoitus jatkaa vielä etelämmäksi, todennäköisesti Sydneyyn asti.

8.11.22

Purjehdus Fidziltä Uuteen-Kaledoniaan

Jonna 8.11.2022 10:21:17 EET
S 22° 16.610', E 166° 26.390'

Vihdoin sääennuste näytti meistä kelvolliselle. Hieman oli luvassa liian kevyitä tuulia, mutta toisaalta jos pitää valita, niin ennemmin otamme tyynen kuin myrskyn.

Vuda marinan henkilökunta käy laulamassa jokaiselle Fidziltä pois lähtevälle veneelle jäähyväislaulun. Yleensä heti laulun jälkeen irroitetaan köydet, mutta meidän lähtöpäivänä oli niin monta muutakin lähtijää, että nyt joutuivat käymään laulamassa vähän etukäteen. Lähtöön tarvittavat paperityöt hoituivat helposti ja nopeasti, viranomaiset tulivat marinaan tekemään lähtöselvityksen.


Aluksi jouduimme saaren suojassa ajamaan muutaman tunnin moottorilla, mutta pian pääsimme myös nauttimaan purjehduksesta. Vajaa kolme vuorokautta sitä riemua riitti ja sitten tuuli keveni, loput kolme päivää vuorottelimme moottoriajon ja purjehtimisen välillä.

Matkalla ei tapahtunut mitään erikoista ja se on hyvä asia, tapahtumaköyhät ylitykset ovat parhaita. Tai no, olisi meitä joku merenelävä voinut käydä moikkaamassa. Yhtään valasta ei nähty, lintujakin oli tosi vähän. Muutama mustekalan tahra tuli kanteen, mutta yhtään lentokalaakaan ei näkynyt. Yksi laiva ja yksi hinaaja tuli vastaan, mitään muuta liikennettäkään ei ollut meidän näköpiirissä.

Myöhään maananta-iltapäivänä purjehdimme Uutta-Kaledoniaa ympäröivän riutan sisälle. Aukolta oli vielä noin 40 mailia perille Noumeaan, tämän matkan taitoimme yön pimeydessä. Uusi-Kaledonia on osa Ranskaa ja täällä meidän apuna oli valaistuja merimerkkejä, sektoriloistoja ja linjatauluja. Reitti on myös ihan oikea laivaväylä, jota jopa suuret risteilylaivat käyttävät, joten uskalsimme hyvin olla liikkellä pimeään aikaan.

Tutka on yksi parhaimmista navigointivälineistä rantojen lähellä. Tällä kertaa kuva oli kuitenkin vähän hassu, kun koko salmi oli ikään kuin "tukossa". Syy tähän oli vuorovesivirran aiheuttama "hyppyvesi".

Puolen yön jälkeen ankkuroimme viimeiseen lahteen ennen kaupunkia, josta siirryimme aamulla marinaan. Suomessa Pyhäinpäivää vietetään viikonloppuna, täällä se sattui olemaan juuri silloin kuin saavuimme, josta meillä ei tietenkään ollut mitään käsitystä etukäteen. Saimme kuitenkin marinasta paikan ja henkilökunta antoi meille portin avaimen, langattoman verkon tunnukset ja nipun lomakkeita täytettäväksi. Biosecurity teki töitä arkipyhänäkin, mutta muut viranomaisasiat hoituivat vasta seuraavana päivänä. Periaatteessa emme olisi saaneet poistua veneeltä, mutta olihan meille annettu avain porttiin ja suihkuihin. Lähin rantaravintola veti myös aika kovasti puoleensa merimatkan jälkeen.

Olemme nyt jo viikon syöneet ranskalaista patonkia aamupalaksi, lähin leipomo on sen verran lyhyen matkan päässä, että siellä jaksaa käydä ennen aamiaista. Lisäksi olemme kovasti nauttineet erittäin edullisesta ja tuoreesta tonnikalasta useammalla eri tavalla valmistettuna. Toistaiseksi vain yhtenä iltana emme ole syöneet tonnikalaa.

Sään seuraaminen on taas tällä hetkellä meidän tärkein työ. Heti kun sopiva sääikkuna aukeaa, suuntaamme keulan kohti Austraaliaa. Ehkä sopiva sää tulee jo tänä viikonloppuna, vielä on kuitenkin liian aikaista nähdä ennusteet perille asti.