30.9.15

Iiris kuivalla maalla

Jonna 1.10.2015 0:36:14 EEST
N 28° 7.628', W 15° 25.492'

Viime vuonna tähän aikaan meillä oli jännät paikat. Saadaanko lisäaikaa satamassa vai ei? Tänä vuonna oli paljon helpompaa.Tiesimme, että syyskuun lopussa Las Palmasin satamasta pitäisi poistua. Meillä on kuitenkin nyt vene kunnossa eli voimme mennä minne tarvitsee tai huvittaa. Iiriksen pohja on huollettu viimeksi Lindgrenin telakalla Helsingissä reilu kaksi vuotta sitten, joten nyt alkoi olla taas sen aika. Olimme varanneet ajan syyskuun viimeiseksi päiväksi, jottei tarvitsisi mennä ruikuttamaan lisäaikaa marinan laiturissa. Tänä aamuna kello oli soimassa puoli kahdeksalta. Puoli yhdeksältä piti olla telakan nostopaikalla. Laittoivat ensin yhden moottoriveneen veteen ja sitten oli meidän vuoro liinoissa. Nosto viivästyi vain 45 minuuttia. Meitä oli etukäteen peloteltu kaikenlaisilla viivästyksillä ja olimmekin seuranneet telakan tilannetta jo varmaan ainakin viikon. Telakka on hyvin pieni, joten sinne ei kaikki halukkaat aina välttämätä mahdu. Meillä kuitenkin oli jo varasuunnitelma, kuten kaikilla kunnon merenkulkijoilla aina on. Jos emme jostain syystä pääse tänään ylös, menemme ankkuriin odottamaan vuoroamme.

Tähän nosturiin olisi mahtunut vähän suurempikin alus. Maksimi veneen paino 64 tonnia.

Jo nostopaikalle saapuessa, saimme henkilökunnasta sen kuvan, että ovat oikeita ammattilaisia. Sama meininki jatkui, kun tukivat veneen kentälle. Todella tarkkaan myös katsoivat, että vene on täsmälleen vaaterissa ja että kippari on tyytyväinen kaikkeen.

Timo joutui taas "rälläkkä-hommiin". Viimeksi kyseistä työkalua on enemmän käytetty viime vuonna pohjan sisäpuolisten ruosteiden poistoon. Onneksi nyt selvittiin paljon vähemmällä. Muutamista paikoista oli primeri puhki tai kuplalla, joista piti pinta hioa siistiksi. Suurista alueista ei kuitenkaan ole kysymys. Ennen iltaa saimme maalattua ensimmäisen kerroksen primeria paikattaviin kohtiin. Maalia sekoitettiin 60 ml, josta jäi vielä roskiinkin kaadettavaksi.

Päivän vinkki: apteekista ostettavat ruiskut sopivat loistavasti pienen kaksikomponenttisen maalierän (tai lakan tai epoksin) mitaamiseen. Olemme käyttäneet tätä menetelmää jo vuosia. 

Kevällä sukeltaja kävi pesemässä pohjan Puerto de Moganissa. Silloin olimme vähän huolissamme meidän potkurin sinkistä. Sukeltaja kuitenkin vakuutti, että potkuri voi hyvin ja sinkkiäkin on jäljellä. Tämen verran oli puolikiloisesta tänään jäljellä. Hyvä näin, pääasia on, että jotain oli jäljellä ja parin vuoden huoltoväli on siis ihan ok.

Kohta pari vuotta olemme kuunnelleet "kummituksia". Vilkkaimmillaan ne ovat auringon sarastaessa tai sitten me olemme silloin herkimmillämme niitä kuulemaan. Nämä kummitukset ovat kaloja, jotka kovalla kallollaan tai hampaillaan yrittävät rikkoa näitä kotiloita uimalla täysillä päin veneen runkoa. Teräsveneessä aiheuttavat muuten välillä melkoisen metelin, jos ovat joukolla liikkeellä. Tämä kaveri on selvinnyt kalojen hyökkäyksestä, muttei ehkä vielä ole tiedostanut, että nousuvesi ei tuokaan vettä takaisin.

Voi olla, että kohta tuntuu kummitusten äänet vain mukavina muistoina. Nyt meidän äänimaailman täyttää moottoritien liikenne.

Huomenna jatketaan pohjan kimpussa. Muutamia muitakin pikkujuttuja on. Toivottavasti ei paljon yli viikkoa tarvitsisi kuivalla maalla elää. Kuiva maa ei niinkään ole se ongelma, vaan se, että venettä ei ole suunniteltu kuivalle maalle. Vedet ja viemärit eivät toimi ihan niinkuin ne on suunniteltu. 

9.9.15

Ison remontin viimeinen vaihe

Jonna 9.9.2015 0:42:23 EEST
N 28° 7.628', W 15° 25.492'

Puolitoista vuotta sitten aloitettiin, nyt vihdoin lopetettiin. Tämä siis sisäpohjan ruosteenpoiston osalta. Pohja toki jo maalattiin vuosi sitten, mutta nyt saatiin loput viimeistelyt valmiiksi. Hommat ei tietenkään tähän lopu, veneessä aina töitä riittää, mutta yksi aikakausi on nyt toivottavasti takana.

Tältä meidän vessa on näyttänyt vuoden. Vessan pönnttö ja lavuaari (oven takana) ovat olleet ihan normaalisti käytössä. Muuten pinnat ovat olleen vailla viimeistelyä. Turkki on ollut tosi karhea lasikuidun poiston jälkeen, mutta matto on ollut lattialla estämässä tikkujen menoa varpaisiin. Styyran puolen penkki on ehditty ottaa jo pois paikoiltaan ennen kuvan ottoa. Sen päällä ja alla on kuitenkin säilytetty koko ajan tavaroita.

Veneessä on aikoinaan ollu sauna, mutta se on jo poistunut käytöstä lähes 10 vuotta sitten. Vessa toimi silloin myös pesuhuoneena ja toki sen jälkeenkin. Me emme käyttäneet sitä suihkussa käyntiin matkalla Suomesta tänne kuin kerran Hollannissa. Harvoin sitä tarvitaan, mutta silloin kun sitä tarvitaan, on todella mukavaa, että veneessä on sisällä tila missä voi peseytyä. 

Pitkään mietimme, mitä me tuolle vessalle tehdään. Oli siis selvää, että halusimme pitää sen myös kylpyhuoneena. Mutta millä tekisimme vesieristyksen ja pintatyöt. Jossain vaiheessa Timo ilmeisesti ihan tosissaan mietti kaakeleita. Minulla oli koko ajan muovimatto mielessä. 

Alunperin vanerin päälle oli laminoitu lasikuitumattoa. Tämä toimi käytössä hyvin, mutta jokainen joka on joskus lasikuitua purkanut, ei haluaisi tehdä sitä uudestaan. Lasikuitu on kätevä materiaali moneen paikkaan, mutta me ei sitä enää veneeseen haluttu. Vieläkin muistan elämvästi sen ikävän pistelyn ja kutinan, mitä lasikuitupöly saa iholla aikaiseksi.

Ennen mattohommiin pääsyä oli muutama vaihe matkalla. Ensin ruuvasimme kaiken sen irti, mikä oli jo kerran viime vuonna irroitettu. Ensin hioimme ahkerasti, sitten lakkasimime kaikki kiinteät ja irralliset näkyvät alueet neljään kertaan. 

Meillä on ollut varastossa kaikenlaisia vanerin paloja. Tässä vessan taakse tehtiin uusi säilytystila. Tässä tilassa on osittain ollut aikanaan septitankki, jonka poiston jälkeen tila on ollut vähän hankalasti hyödynnettävissä. Meillä toki on edelleenkin septitankki, mutta se on jo edellisen omistajan toimesta asennettu eri paikkaan.

Vessan pääturkki eli se joka on vaakatasossa oli onneksi uudelleen käytettävissä. Siitä seuraavat ylöspäin nousevat pinnat oli jo hävitetty niiden huonon kunnon vuoksi. Huono kunto ei johtunut siitä, että ne olisivat koskaan saaneet vettä, vaan siitä, että olivat niin hyvin rakennettuja, että niitä jouduttiin purkamaan melkoisella väkivallalla. 

Päädyimme ratkaisuun, jossa kaikki maton alle jäävät osat epoksoidaan yltäpäältä. Näin pystyimme myös käyttämään varastostamme löytyviä jämävanereitä, paikkaamaan puuttuvat aukot

imo epoksoimassa vessanpöntön hyllyä ja sen alle jäävää vaneria. Kuten kuvasta näkyy, vaneri on jo pelko kovia kokeneen näköinen, mutta epoksoinnin jälkeen toimii oikein hyvin. Tämä kyseinen vaneri taisi olla aiemmnin akkujen alla.

Ensin Timo ruuvasi epoksoidut vanerit paikoilleen ja sitten minä pääsin Sika-hommiin, Näin oli vessan vesieristys hoidettu.

Koska kumpikaan meistä ei ollut koskaan työskennellut muovimaton kanssa, liimasimme ensin pienen koepalan vessanpöntön hyllyn alapinnalle. Sinne se myös jätettiin, ehkä joku joskus tuotakin vielä ihmettelee...

Koepalasta viisastuneena päätimme ensin "ankkuroida" maton keskilattialle. Maton asettelu oikealle paikalleen ei ollut mikään helppo homma. Kun paikka löytyi, joutui Timo seisomaan maton päällä lähes tunnin odottamassa, että liima kuivuu. Ei okein muutakaan sopivaa painoa keksitty pitämään mattoa paikoillaan. Matossa kuitenkin on kuvio, jonka haluttiin osuvan edes suht suoraan jonkun veneen osan kanssa.

Amatöörillä on amatöörin työvalineet. Meillä käytettiin leikkuulautaa maton painamiseen paikoilleen.

Koska turkki koostuu aika monesta kulmasta, jouduttiin mattoa liimaaamaan aina osa kerrallaan.

Liimaan piti siis aina ensin lähes tunnin ilmaantua. Joissain kohdissa oli haastavaa estää mattoa liimautumasta liian aikaisin. Näin näppärästi maton sai pidettyä irti seinästä.

atto ja saumat valmiina, seuraavaksi kalusteet paikoilleen.

Ja tässä valmis lopputulos. Olemme hyvin tyytyväisiä. Mielestämme onnistuimme paremmin kuin olisimme uskoneet.

Mehän ei koskaan purjehdita aikataulujen mukaan, mutta remonteissa meillä on aina kiire. Eiilen saatiin vessa valmiiksi, tänään myös lavuaariin vedet ja viemäröinnit. Huomenna meille on tulossa vieraaksi vanha ystäväni viikoksi. Meilkein ehdittiin tänään tyhjentää ja siivota perähytti, vähän jäi vielä aamuksi töitä. Sitten vietetään rantalomaa viikko.