Pysytään toistaiseksi Grenadalla

Jonna 24.8.2016 3:59:38 EEST

N 11° 59.975', W 61° 45.859'

Viime blogin jälkeen on satanut vähemmän. Vesitankit alkoivat olla tyhjät, joten meidän oli aika välillä nostaa ankkurimme ja käydä marinan polttoainelaiturissa vesitankkauksella.

Ei ankkuriboksia koskaan voi ihan puhtaana pitää, mutta nyt oli kipparin mielestä ketjussa sen verran kasvustoa, että sitä piti vähän lastalla tökkiä vähemmäksi. Kasvustoa ei kuitenkaan ollut koko matkalla, vaan vain muutaman metrin matkalla lähellä veden pintaa.

Olemme jo useamman viikon kärsineet sähköongelmista. Sitä ei ole riittävästi. Kulutusta emme ole lisänneet, mutta akut eivät jaksa pitää laitteita päällä. Hankimme akut puoli vuotta sitten Martiniquelta. Nyt selvitämme paikallisen Vetus-jälleenmyyjän kanssa, mitä Vetuksen kansainvälinen takuu tarkoittaa. Joka tapauksessa tällä hetkellä meillä on neljän akun sijaan yksi. Se ainoa on meidän starttiakku, jonka kanssa pitää olla varovainen, ettemme pura sitä liikaa. Kylmäboksi on meidän suurin sähkön kuluttaja, ainakin silloin, kun emme ole liikkeellä. Nyt olen hakenut jo kahtena päivänä säkillisen jäitä. Näin voimme kytkeä kylmäkoneiston pois päästä ja ruuat silti säilyy. Katsotaan kauanko selvitystyö kestää. Jos saadaan uudet akut tilalle, niin ei sekään hetkessä tapahdu. Paikallinen jälleenmyyjä ei myy Vetuksen AGM-akkuja, joten helppoa ja nopeaa ratkaisua ei ole odotettavissa. 

Perjantai-iltaisin sataman ravintolassa on musiikki-ilta. Siellä on aina ensin steelpan -bändi jota seuraa ns. tavallinen bändi. Tämän jälkeen iltaa jatkaa DJ, mutta niin myöhään emme ole koskaan olleet paikalla. Steelpan rummut on aikoinaan kehitetty Trinidadissa vanhoista öljytynnyreistä.

Steelpan on mielenkiintoinen soitin. Se on rumpu, mutta sillä voi soittaa melodiaa kuten vaikka pianolla.

Dominoa pelatessa olen tutustunut moniin ihmisiin. Jotkut meistä ovat täällä uusia, ja jotkut ovat olleet täällä vähän pidempään.

En tiedä kuinka kauan Mirelle on täällä viihtynyt, mutta luulisin, että vuosia on paljon takana. Tuskin ihan uusi tulokas pääsisi orkesterin vierailevaksi soittajaksi lähes joka perjantai.

Täällä suurin osa veneistä on ankkurissa. Ankkurin pitävyys on elinehto. Mekin vaihdoimme vanhan CQR-annkurimme keväällä modernimpaan Rocna Vulcan ankkuriin.

Crazy Horse oli suurempana veneenä uloinpana lähden suulla ankkurissa. Emme tarkkaan tiedä, mitä siellä tapahtui, mutta eräänä iltapäivänä siellä oli koko joukko avuliaita veneilijöitä auttamassa ja paikallisen sukellusfirman nainen sukeltamassa. Jotenkin tämä kaikki liittyi ankkuriongelmiin. Vene on kyllä ollut samalla paikalla jo viikkoja ellei kuukausia. Aamulla jotain oli kuitenkin taas tapahtunut ja vene ajautui niemen kärjessä olevalle riutalle.

Siellä se pari päivää makasi ja olimme aivan varmoja, että ei mikään voima sitä saa sieltä ehjänä pois hinattua. Ensimmäisenä päivänä paikalla saapui pieni hinaaja. Se yritti vähän vetää, mutta ei siitä ollut mitään apua.

Keskiviikon dominopeleissä juttelimme myös kyseisestä aluksesta ja kaikki olivat varmoja ja surullisia siitä, että ei sitä sieltä ehjänä pois saa. Pelin jälkeen huomasimme yllättäen, kun hinaaja toi paatin marinan laituriin.

TImo oli kotona kuvannut irroitusta. Hinaaja ei tasaisella vedolla edelleenkään saanut mitään aikaiseksi. Lopulta se oli ajanut kiskottavan lähelle ja kiihdyttänyt täysillä. Näillä hurjilla nykäyksillä se lopulta sai veneen pois kiviltä.

Varmasti alukseen tuli vaurioita ja hinaajan väki huutelikin marinasta pois lähtiesssään jotain vaurioituneesta peräsimestä. Siellä se kuitenkin edelleenkin laiturissa kelluu, joten mitään mahdottomia vaurioita ei tullut. Todennäköisesti tuollaisesta kuitenkin peräsin- ja potkurivaurioita tulee. Teräs on kuitenkin vahvaa. Niin kovin vene aallokon voimasta kivillä keikkui, että puu- tai lasikuituvene tuskin enää tuon jälkeen kelluisi.

Nyt alkaa kovasti näyttämään siltä, että meidän lähtö Trinidadiin siirtyy paljon tai peruuntuu jopa kokonaan. Emme usko, etta uusia akkuja saamme ihan hetkessä. Muitakin asioita on vähän kesken. Rupeamme selvittämään täällä mahdollisuuksia tehdä muutamia hankintoja ja töitä, joita olimme suunnitelleet Trinidadissa tehtäviksi.

Vastoinkäymiset toki joskus harmittaa, mutta Grenadalle "juuttuminen" ei niin kovasti. Täällä on erittäin hyvä ja mukava olla. Atlantin myrskyjen kehitystä kuitenkin seuraamme päivittäin. Vaikka on jo vähän päätetty jäädä tänne syksyyn asti, niin vene pidetään edelleenkin siinä kunnossa, että merelle voimme lähteä milloin vain. Hurrikaanin riski Grenadalla ei ole suuri, mutta siihen pitää kuitenkin varautua. Meillä on monta erilaista suunnitelmaa, riippuen tilanteesta. Otamme myrskyt ja turvallisuutemme vakavasti.

Jos jostain syystä joutuisimme lähtemään merelle, niin sähköjenkin kanssa pärjäämme. Meillä on dieseliä niin paljon, että voimme pitää moottoria tuottamassa sähköä usemman vuorokauden. Sähköntuotantomme ja turvallisuutemme myös näiltä osin on siis kunnossa.

Kaikkien meidän elämässä on välillä parempia ja huonompia päiviä. Eilinen ei ehkä ollut niitä parhaita. Akut olivat toimimattomat ja kauan odotetussa Euroopasta tilatussa paketissa oli risa osa. Tämän lisäksi vessan huuhteluletkuun oli vielä uinut joku möllikkä, joka tukki koko letkun. Jo eilen iltapäivällä saimme kuitenkin akut tutkittavaksi ja asiat eteenpäin. Se risa osakin tulee sieltä Euroopasta joskus ja vessakin toimii taas normaalisti.

Tänään oli taas jo lähes normaali päivä, paitsi että tuota akkukapasitettia on vähän niukasti. Huomenna on taas domino-päivä :) Elämä siis jatkaa raiteillaan täällä Prickly Bayssä.

Karnevaali

Jonna 11.8.2016 4:24:00 EEST

N 11° 59.975', W 61° 45.859'

Olemme tänä vuonna olleet jo monella saarella karnevaalin aikaan. Kaikilla Karibian saarilla sitä vietetään, mutta jokaisella se on eri aikaan. Ainakin Martiniquella ja Sint Maartenilla oli karnevaalit, silloin kuin niillä olimme. Emme silloin kuitenkaan osallistuneet mihinkään, emme oikein edes tienneet, minne olisimme menneet. 

Edellisessä blogissa kirjoitin jo VHF-netistä. Sieltä saa useinpiin asioihin riittävästi tietoa. Tällä viikolla maanantai ja tiistai olivat karnevaalin huipentuma, nämä päivät ovat myös yleisiä vapaapäiviä, jolloin kaupat yms. pysyvät kiinni. Maanantai-iltana oli suurin paraati. Tiistaina iltapäivällä oli kuitenkin vielä toinen. 

Olin jo pari päivää Timolle vähän vihjaillut, että minua kiinnostaisi mennä katsomaan jotain karnevaalijuttuja. Timo ei syöttiin tarttunut, joten minun piti keksiä itselleni turvallinen keino mennä yksin. Sunnuntaina vähän kyselin parhaiden domino-kavereideni suunnitelmia, mutta he olivat sitä mieltä, että karnevaalit on jo nähty riittävän monta kertaa.

Alunperinkin olin sitä mieltä, että haluan johonkin päivän valossa olevaan tapahtumaan, vaikka Timo olisikin lähtenyt mukaan. Yleensäkään emme halua liikkua pimeän aikaan ja lisäksi joka paikassa varoitetaan lisääntyvästä rikollisuudesta karnevaalin aikaan. Taskuvarkaita tulee kuulemma ulkomailta asti.

Olin nähnyt jo aiemmin paikallisen sukellusfirman mainoksen Facebookiissa ja kuullut vielä mainoksen VHF-netissä. Kun samainen firma vielä tiistaiaamuna mainosti retkeään olin valmis lähtemään katsomaan karnevaalia. Sukellusfirman tukikohta on tässä meidän kanssa samassa lahdessa. Timo vei minut iltapäivällä heidän laituriin. Sieltä lähdimme "sukellusveneellä" kohti kaupunkia. Vähän oli erilaista meno, kuin mihin olin tottunut, kun kaksi 200 hevosvoimaista moottoria jylisi perässä. Vene on kuitenkin näihin oloihin suunniteltu, joten yllättävän pehmeästi se kulki suuressa aallokossa.

Kolme tuntia vietimme kaupungissa. Jo muilta saarilta tiesimme sen, että tärkeintä on musiikin voimakkuus. Kun kaiutinauto ajaa ohi, ei musiikkia tarvitsisi kuulla, sen tuntee.

Kaikille kulkueessa tanssiville oli yhteistä se, että höyhenet sojottavat joka suuntaan, mutta muuten vaatetusta on niukasti. Täällä ei eri ruumiinrakenteilla varustetutkaan ujostele. Pienemmät ja suuremmat takapuolet heiluvat yhtä kovin ja ovat yhtä pienissä hepeneissä.

Miehiäkin kulkueessa riitti. Joillain heistä oli vähän raskaammat puvut päällä. Suurimmalla osalla oli kuitenkin kangasta minimaalisesti päällä.

Tällä kaverilla on varustusta vähän enmmän. Mahtoi olla kuuma. Lämpötila oli kuitenkin 30 astetta ja aurinko porotti taivaan täydeltä. Paitsi yhden sadekuuron ajan, se ei kuitenkaan varsinaisesti viilentänyt, teki ilmasta vain kosteamman.

Iltapäivän paraatissa oli myös lapsia mukana. Täytyyhän tämäkin harrastus ajoissa aloittaa.

Mukavaa oli karnevaalia vähän nähdä, mutta mukava oli myös kuumasta ja meluisasta kaupungista palata kotiin. Joitain ennestään tuttuja purjehtijoita tapasin paraatia katsomassa ja jonkun kommentti oli, että olisipa ennemmin uimassa Prickly Bayssä. No, minun karnevaalikyyti toi minut omalle partaalle asti noin puoli tuntia ennen auringon laskua. Ehdin siis hyvin vielä tavaksi tulleelle iltauinnille.

Neljäs vuosi matkalla alkoi tänään

Jonna 5.8.2016 4:07:29 EEST

N 11° 59.975', W 61° 45.859'

Tasan kolme vuotta sitten irroitimme köydet Hoskin laiturista Lauttasaaresta. Välillä tuntuu, että siitä olisi vain hetki, mutta toisaalta elämä Suomessa tuntuu jo tosi kaukaiselta ajatukselta. Vuosi sitten kävimme Suomessa, mutta vähän tuntui vieraalta olo siellä. Meillä ei siis ole edelleenkään minkään näköistä halua tai suunnitelmaa purjehtia takaisin Suomeen.

On toki asioita ja ihmisiä, mitä Suomesta kaipaamme. Tai no, ehkei asioita, mutta ihmisiä. Onneksi nykypäivänä on helppo pitää läheisiin yhteyttä internetin välityksellä. 

Sosiaalinen elämä meillä on ollut hyvin vähissä  Sint Maartenin jälkeen, jossa vilkutimme takaisin Eurooppaan lähteville suomalaisille. 

Viihdymme toki hyvin keskenämme, mutta onhan se mukavaa vaihtelua, jos on välillä muutakin seuraa. Olemme ennenkin viettäneet pitkiä aikoja samassa paikassa, mutta nyt täällä Grenadalla on löytynyt mukavasti uusia ystäviä. On ihan kivaa vaihtelua, kun aamulla ostosbussiin astuessa joku sanoo "Good morning, Johanna". Siis se, että joku jopa tietää nimen. Toki täällä nimet opitaan vähän nopeammin kuin Suomessa. Suomessa kun niin usein on vain tapana moikata käyttämättä nimeä. Ei täälläkään kukaan kaikkia nimiä kerralla opi, niitä vain kehdataan kysyä taas seuraavan kerran kohdatessa. Lopulta, kun niitä nimiä kuulee käytettävän riittävän usein, jäävät ne mieleen.

Täällä aamuisin on VHF-radiossa kanavalla 66 "Cruisers Net". Aamuista pulinaboksia kontrolloi aina puheenjohtaja. Täällä puheenjohtajaringissä on paljon väkeä, joka viikonpäivälle riittää eri puheenjohtaja. Joissain paikoissa, kuten esim. St. Martenilla sama kaveeri oli äänessä joka aamu.

Kaava on joka aamu sama. Ensin tulee mahdolliset kiireellisest asiat sekä turvallisuuteen liittyvät tiedotukset. Seuraavaksi tulee säätiedot. Säiden jälkeen mahdolliset uudet saapujat ja pois lähtijät voivat ilmoittautua. Aika harvat ilmoittautuvat, emme mekään ainakaan saapuessamme ilmoittautuneet. Ja sitten, sosiaaliset tapahtumat! Täällä on paljon kaikenlaisia tapahtumia. Joogasta maastojuoksuun ja musiikkijammailusta dominon peluuseen. Eli jos haluaa tietää, mitä täällä tapahtuu, täytyy ehdottomasti aamuisin klo 0730 laittaa VHF päälle. Jo viime blogissa mainittu ostosbussi löytyi myös tätä kautta. Lisäksi tietenkin haetaan palveluja ja tietoja erilaisista erikoisliikkeistä. Aina ei etsittävät palvelut varsinaisesti liity veneilyyn. Usein haetaan esim. hammaslääkäriä tms. Osto- ja myyntiosuuskin on. Paikalliset yrittäjät saavat myös lopuksi sanoa sanansa. Yleensä "netti" kestää puolisen tuntia. 

Dominokin löytyi VHF-netistä. Kaksi kertaa viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, käyn pelaamassa lähiravintolassa dominoa. Jostain lapsuudesta oli jäänyt dominosta mieleen vähän yksinkertainen palikoiden peräkkäin asettelu. Nyt, kun olen oppinut pelaamaan "Mexican Train"-dominoa, ei se enää niin yksinkertaista olekaan. Tai on säännöt melko yksinkertaiset, mutta se ei aina ole, mitä kannattaa tehdä...

Lähiravintolassa tapahtuu myös paljon muitakin asioita. Elokuva- ja musiikki-iltojen lisäksi on myös bingo-ilta. Meillä Timon kanssa tulee bingosta mieleen vanhat mummot pelaamasa kahvipaketista. Täällä on toisin. Ihan kaikkia palkintoja ei tiedetä, mutta pääpalkintona yleensä on elävä eläin. Ainakin joskus se on vuohi, en tiedä onko joinain viikkoina pienempia eläimiä tarjolla.

Tässä vasta odotellaan bingon alkua. Me emme tällä kertaa pelanneet, mutta olimme syömässä rannassa ennen pelin alkua. Sen verran mielenkiintoiselta alkoi kuitenkin näyttämään, että jäimme ruuan jälkeen vielä nauttimaan yhdet oluet.

Väkeä oli melko paljon paikalla ja vaikutti siltä, että enemmistö oli paikallisia. Perheet saapuivat lapsineen paikalla. Ennen pelin alkua musiikki soi melko kovalla, mutta mukavasti naapuripöydän vauvakin vaunuissaan nukkui.

Kun peli vihdoin alkoi, jäimme sitä vielä vähäksi aikaa seuraamaan. Olin kuullut huhuja tanssivista voittajista ja nyt selvisi, mistä oli kysymys. Jos pelaaja voitti palkinnon, piti hänen palkinnon noudon yhteydessä myös esittää pieni tanssiesitys lavalla. Joillekin tämä kävi aika luontevasti, mutta toiset olivat aika vastentahtoisia. Naapuripöydän kaveri kysyi minulta kerran viimeistä numeroa. En muistanut, kun en edes pelannut. Hän tokaisi siihen, että ei se nyt oikeasti kovasti haittaa, koska ei hän kyllä tuonne tanssimaankaan halua.

Elämä täällä on löytänyt mukavat uomansa. Nyt minulla on poikkeusellisesti niin paljon menoja viikossa, että hyvä kun ehtin kotityöt tehdä. Tänään aamulla näytti sopivalta pyykkipäivältä. Kaikki vaatteet eivät kestä kuivausrumpua, joten käytin osan vaatteista pesulassa "vain pesussa". Aurinko ja tuuli kuivattaa keinokuituiset alushousut alka aikayksikön. Tai niin yleensä käy. Tällä kertaa heti ripustamisen jälkeen sää muuttui rajusti. 

Nämä pyykit ovat nyt illalla vieläkin narulla. Toivottavasti huomenna olisi pari tuntia poutaa, enempää ne eivät tarvitse. Aamupäivällä pesukoneen lingosta tulleina ne olivat paljon kuivempia, kuin mitä nyt tuolla narulla. Pyykkinaru on pujotettu pyykkien läpi, joten ei ole huolta vaikka tulisi vähän kovempikin puuskia yöllä. Pyykkipojat ovat vain avustamasssa, jotta pyykit eivät mene narun päähän yhteen kasaan. Suosittelen tätä kuivausmenetelmää kaikille, ketkä kuivattavat pyykkiä veneellä.

Sateesta ei ole pelkästään haittaa. Vasta täällä olemme aloittaneet sadeveden keräämisen. Euroopassa sille ei ollut tarvetta, koska olimme aina laiturissa vesiletkun ulottuvilla. Talvella täälläkään ei suuria määriä olisi kerätty, nyt sataa enemmän. Meillä on vasta ensimmäinen esiversio vedenkeräimestä käytössä ja sadekuuron sattuessa ampärillinen tulee helposti vartissa. Kangasta ei ole esillä kuin alle neliömetri. Suunnitelmissa siintää jo vedenkeräin 2.0. Ämpärillinen vettä on meille kuitenkin paljon. Pesemme itsemme yleensä illansuussa ja suuri osa pesusta tapahtuu uiden. Lopuksi pitää kuitenkin saada suola huuhdottua iholta, siihen ämpärillinen vettä riittää hyvin yhteensä meille kahdelle.

Myrskyjä seurataan edelleenkin vähintään kerran päivässä. Tällä viikolla oli kaksi myrskyn alkua Atlantilla. Toinen kuoli ennenkuin syntyikään. Toinen meni tuosta parin sadan mailin päästä ohi ja kehittyi hurrikaaniksi vasta läntisellä Karibian merellä. 

Olemme tilanneen yhden härvelin Euroopasta, jonka pitäisi lähteä Belgiasta huomenna. Todennäköisesti olemme seuraavan kerran valmiita lähtemään Trinidadille parin viikon päästä. Jos myrskyjä alkaa kehittymään, lähdemme kuitenkin ilman muuta turvaan. Jos paketti on vielä saamatta, niin purjehdimme sitten takaisin sitä noutamaan.