23.10.22

Fidzin viimeinen satama

Jonna 23.10.2022 9:20:36 EEST
S 17° 40.830', E 177° 23.200'

Koko meidän aikana Fidzillä emme ole olleet missään, missä olisi näin paljon veneitä. Toisaalta, tämä taitaa olla koko maan suosituin paikka. Musket Cove Yacht Club on perustettu jo 80-luvulla ja nyt mekin olemme pienellä maksulla sen jäseniä loppuelämämme. Jäsenyyden voivat hankkia kaikki, ketkä ovat purjehtineet tänne ulkomailta. Jäsenet saavat nauttia esim. hotellialueen uima-altaista. 

Eikä uima-allas ole ainut houkutin. Tilaa on helposti sadalle veneelle ja paikka on kaikilla tuulen suunnilla suojainen. Kuvasta ehkä näkee murtuvat aallot horisontissa, uloin riutta suojaa valtameren aalloilta. Lisäksi purjehtijoille on oma rantabaari ja grillipaikat.

Ennen kuin kirjoitan enemmän Musket Covesta, niin palataan Viti Levun pohjoispuolelle. Tähän asti näkemämme Fidzi oli ollut todella vehreää, nyt maisema oli todella kuiva.

Aina silloin tällöin tulee vastaan tällaisia surullisia näkyjä. Emme tiedä kuinka kauan vene on tuossa maannut, mutta melko puhtaalta runko vielä näytti. Purjeet yms. oli kuitenkin jo riisuttu pois, joten aivan tuore tapaus se ei ollut.

Tämä oli vähän erikoisempi näky. Kyseessä on rautakaivos. Jokisuiston mustasta hiekasta suodatetaan rautamalmia. Tällä hetkellä toiminta näytti olevan pysähdyksissä. Sen verran netistä luin, että aivan kaikki eivät ole tästä toiminnasta innoissaan. 

Musket Covessa menimme vaihteeksi poijuun. Meillä oli työlistalla pohjan pesu ja jos olemme ankkurissa 20 metriä syvässä vedessä, liikkuu vene aika rajusti puuskissa. Helpommalla pääsee, jos on vähän rauhallisempaa. Poijussa veneen liikkeet ovat aina vähän pienemmät, joten sukellustyö oli helpompaa. Samalla jollamatka rantaan lyheni todella paljon. Tämä mahdollisti sen, että pääsimme pitkästä aikaa illalla ulos syömään.

Tällä kertaa meidän ei tarvinnut miettiä vuorovesiä, sillä täällä meillä oli mahdollisuus mennä jollalla ponttoonilaituriin. Turisteilla sen sijaan oli kaksi kertaa vuorokaudessa vaikeampaa, kun vesi hävisi kokonaan uimarannan lahdelta.

Kun pohja oli puhdas ja rantaravintolan ruokalistakin tullut jo tutuksi, oli aika siirtyä lähtökuoppaan. Tällä kertaa ihan kirjaimellisesti kuoppaan, sillä Vuda Marina on täysin kaivettu marina. Suurimmassa osassa karttoja ja sateliittikuviakin on vasta yksi satama-allas, mutta todellisuudessa riuttaan on kaivettu myös toinen satama-allas. Fidziltä uloskirjautuessa pitää olla marinassa, sillä viranomaiset saattavat haluta tulla käymään veneessä. 

Lähes neljä kuukautta sitten irroitimme Iiriksen köydet Uudesta-Seelannista, sen jälkeen emme olleet tarvinneet kiinnitysköysiä.

Satamaelämä ei aina ole ihan niin hienoa kuin voisi kuvitella. Satama on hyvin suojainen, joten veneessä on tosi kuuma, kun ilma ei kierrä lainkaan. Uima-altaan kyllä löysin, mutta kukaan ei ollut sitä vähään aikaan hoitanut, joten siitäkään ei viilennystä saanut.

Kirjoitin, että olemme marinakuopassa, mutta emme me silti ole ihan niin kuopassa kuin jotkut toiset. Monet jättävät veneen tänne hirmumyrskykaudeksi ja lentävät kotiin. Nämä veneet ovat oikeasti kuopassa. Vasemmalla on vene jo paikoillaan ja oikealla telakkapaikka vielä odottaa venettä.

Ihan pelkkien auton renkaiden varassa veneet eivät ole, kuopan pohjalla on tukia, jonka päällä köli seisoo. Käsitykseni mukaan nämä veneet ovat melko hyvässä tallessa hirmumyrskyjä ajatellen. Me emme kuitenkaan halua asua maakuopassa, joten ensi viikolla suuntaamme kohti Australiaa. Matkalla on tarkoitus vielä pysähtyä Uudessa-Kaledoniassa.