Jonna 3.5.2017 3:52:44 EEST
N 14° 27.952', W 60° 52.225'
|
Vappuaattona saimme nauttia hyvin suomalaiseen makuun sopivasta vappuateriasta. Palataan siihen kuitenkin vasta vähän myöhemmin. |
Herätessämme vappuaattona, meillä oli ihan suomalaisen vapun tunnelma. Sade ropisi kanteen, täydellinen vappusää. Tällä kertaa sade kuitenkin harmitti meitä normaalia enemmän. Meidän oli tarkoitus saada ennen vapun juhlintaa sitloodan viimeinen tiikkipaneeli liimattua. Edellisenä päivänä olimme jo vähän etukäteen riemuinneet, että huomenna valmistuu. Sitten voimme hyvällä omalla tunnolla ottaa lasin kuoharia tai vaikka kaksi.
Onneksi taivas aamupäivällä kuitenkin kirkastui ja pääsimme hommiin. Tiikkipaneelien paikoilleen liimaaminen on hidasta työtä, meidän ahtaassa sitloodassa voimme liimata vain yhden paneelin vuorokaudessa.
|
Sää lopulta suosi meitä hyvin. Yksi sadekuuro vähän uhkasi, mutta ei siitäkään montaa pisaraa tullut. Tämä viimeinen kulma oli kuitenkin helppo suojata, koska tuuli tuo sadepisarat juuri tuosta kulmasta. Muita alueita on hyvin vaikea suojata. |
|
Työpäivän päätteeksi meidän sitlooda näytti tältä. Paksien kansista puuttuu vielä saranat, mutta nekin saataneen lähipäivinä paikoilleen. Sen jälkeen sitlooda on taas sellainen kuin sen kuuluukin olla. Valitettavasti siitä, kun työt aloitettiin repimällä vanhat tiikit pois, on jo yli puoli vuotta. Suurin osa tästä ajasta on toki kulunut vain jonkun asian odotteluun. Ajan kulumisen näkee siitä, että osa paneeleista on ollut ulkona jo joulukuusta saakka ja osa on nähnyt päivän valon vasta nyt. Parin kuukauden päästä kaikki paneelit ovat varmasti tasaisen harmaat. |
Enempää en tästä projektista tässä kirjoita. Timo lähiaikoina kirjoittaa tarkemman selostuksen tee-se-itse tiikkiprojektista meidän englanninkieliseen blogiin.
Ja nyt siihen Vapun juhlintaan. Meidät oli kutsuttu s/y Omahalle Vapun viettoon, kuten myös Jan s/y La Vidasta. Kuohujuomien lisäksi meitä odotti siellä uskomaton herkkupöytä. Munavoi ja savulohitäyte olivat erinomaisia, mutta se, minkä päälle niitä laitettiin oli jotain aivan omaa luokkaansa, hapankorppua ja vasta paistettua saaristolaisleipää. Hetkeksi meinasimme unohtaa, missä olemme. Muutkin piknik-pöydän antimet olivat loistavia, mutta jotenkin nuo suomalaiset maut veivät voiton. Tai no, kyllä kuvan guacamole oli niin hyvää, että jälkiruuaksi tuli syötyä sen kanssa vähän liikaa maissilastuja. Eli vatsa oli jo täpösen täynnä ennen varsinaista jälkiruokaa, suklaakakkua. Jotenkin kuitenkin saimme illan päätteeksi kierittettyä itsemme jollaan ja takaisin Iirikselle.
Meillä alkaa olla käsillä vähän sama tilanne kuin viime vappuna. Kohta me kaikki suomalaiset suuntaamme omiin suuntiimme. Jan purjehti jo tänään St. Lucialle. Me toivottavasti pääsemme lähiviikkoina vähän tutustumaan lähisaarille ennen länteen lähtöä. Omaha sen sijaan on suuntaamassa hyvinkin etelään.
Toistaiseksi kaikki vaput Suomesta lähdön jälkeen olemme viettäneet suomalaisten ystävien seurassa. Sitä emme vielä itsekään tiedä, missä seuraavan vapun vietämme. Saa nähdä, osuuko kohdalle taas muitakin suomalaisia, todennäköisyys sille pienenee joka vuosi.