Porto Santo

Jonna

N 33° 3.721', W 16° 18.942'

Edellisessä blogissa oli tapahtumia jo melkein liiankin kanssa. Loppumatka Porto Santoon oli melko tapahtumaköyhä. Ajoimme koneella reilun vuorokauden. Yksi valasparvi tuli vastaan.

Matkan aikana veden lämpötila oli koko ajan nousussa, nyt se on 21 astetta. Ilman lämpötila tietysti muuttuu mukana, mutta veden lämpötilaa on helpompi seurata lokin näytöstä :)

Melkoinen muutos vene-elämään. Iiriksen runko ja kansi on kyllä eristetty, mutta pohjaa ei. Varpaat ovat palelleet Suomesta asti. Cascaisissa meillä oli yhtenä aamuna sisälämpötila vain 12 astetta, täällä oli tänä aamuna 22 astetta. Nyt aletaan viihtymään. Aika usein olemme käyttäneet sähkölämmitintä muutaman tunnin ennen nukkumaan menoa, nyt sitä ei enää tarvita.

Vaikka me aletaan jo tarkenemaan, niin rannalla ei ihmisiä näy. Toisaalta ei tuo vesi meillekään ihan vielä uintilämpöistä ole...

Merimatkan jälkeen piti sen verran harrastaa liikuntaa, että kiipesimme läheiselle näköalapaikalle. Kovin lyhyt matka sinne ei kuitenkaan ollut, yli 5 kilsaa piti kävellä (yhteen suuntaan). Mutta ei sinne myöskään niin kovin tarvinnut kiivetä, kunhan tallusti päällystettyä tietä pitkin. 

Huomenna on tarkoitus suunnata kohti Madeiraa.

Cascais - Porto Santo

Jonna&Timo

N 34° 29.567', W 14° 34.292'

Cascaisissa olot alkoivat käydä liian talvisiksi. Lämpötila laski yöllä 10 asteeseen ja veden lämpö alle 14.

Matkaseuraa meille ei ollut luvassa, koska Alandia ja Komeet olivat menossa suoraan Kanarialle. Luvassa oli sopiva sääikkuna ennen perjantaiksi luvattua vastatuulta.

Lähdimme sunnuntaina muutama tunti ennen auringonlaskua. Alkuun oli luvassa heikkoa tuulta, joka merellä voimistuisi n. 10 m/s sivumyötäiseksi.

Laitoimme aluksi isoon kakkosreivin ja lähdimme täydellä genoalla liikkeelle.

Tuuli voimistuikin sitten nopeasti yön pimetessä. Aika nopeasti reivasimme genoan parin neliön kulmaksi. Aallot olivat jyrkkiä ja murtuvia. Pari kertaa aalto kaatoi veneen kyljelleen ja tavaroita alkoi lennellä. Ainoastaan yksi tomaatti meni rikki. Tavaroiden merikiinnitystä pitää jatkossa parantaa.

Pari aaltoa murtui veneen päälle. Onneksi kaikki luukut ja torvet olivat kiinni, eikä merivettä tullut sisään tippaakaan.

Pohjaan reivattu iso ja genoan kulma alkoivat olla liikaa. Päälle murtuvat aallot hillitsivät kuitenkin intoa mennä kannelle.

Kun nopeus nousi yli 8 solmun, piti iso saada alas. Riittävästi turvaköysiä niin iso tuli alas ja itse selvisin melkein kuivana.

Genoan kulmalla päästiin vielä yli 5 solmua. Tuuli oli kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Välillä tuuli paljon vähemmän, eikä tehnyt mieli heti lisätä purjepinta-alaa. Tämän takia matkavauhtimme jäi huonommaksi kuin toivoimme.

Seuraavana päivänä tuuli alkoi heiketä ja jatkoimme pelkällä genoalla.

Jatkossa tuulen edelleen heiketessä spiirasimme genoan ja lopulta nostimme ison ja ajoimme virsaria.

Tänään tuuli sitten heikkeni kokonaan. Kokeilimme vielä genaakkerillä, mutta sekään ei vetänyt tässä aallokossa.

Tarkistimme sääennusteen. Vastatuuli tulisikin jo huomenna. Päätimme ettemme jää odottamaan sitä ja käynnistimme koneen.

Laivoja on nähty paljon, päivällä enimmäkseen AISissä, mutta öisin nähdään myös laivojen valot. Ensimmäisenä yönä nähtiin AISissä myös yksi mini. Kyseessä oli vene, joka oli joutunut pysähtymään korjauksien vuoksi Espanjassa ja oli nyt siis satoja maileja perässä muita. Ei silläkään helppoa tainnut olla, nopeus vaihteli 4 ja 10 solmun välillä.

Delfiinejä ei olla nähty, mutta yksi lentokala hyppäsi toisena yönä juuri ikkunan eteen räpistelemään. Mietin, että siinäkö se sitten tekee kuolemaa silmieni edessä koko yön. Ei myöskään kiinnostanut lähteä kannelle lentokalan pelastajaksi tai kalastajaksi.

Eipä aikaakaan kun kala oli siivillään päässyt ponnahtamaan kannen esteiden yli ja takaisin mereen. Muistoksi kannelle jäi muutama suomu.

Meillä on nyt n. 120 mailia perille ja veden lämpö on jo 19,8.

Cascais

Jonna

N 38° 41.439', W 9° 25.164'

Täällä on vihdoin paistanut aurinko. Muutenkin alkaa maisema pikkuhiljaa näyttämään siltä, mitä ollaan hakemassa.

Palmuja alkaa maisemassa olemaan enemmän kuin mäntyjä.

Majakasta katsottuna maisema näytti muutenkin aika kivalle.

Luntakaan ei ihan olla päästy pakoon, koska rannalle rakennettuun maisemaan sitä satoi eilen.

MiniTransat kisaa ollaan kovasti seurattu alusta asti. Tai no, aluksi kuukausi seurattiin sitä, että koska lähettävät veneet matkaan. Noin kuukauden lykkäsivät starttia kovien kelien takia. Sen jälkeen reittiä on myös pariinkin otteeseen muutettu. Kisan kotisivuilta voi lukea lisää, http://www.minitransat.fr/?lang=en.

Eilen aamulla yksi epäonninen kilpailija tuli viereemme. Toivoimme, että pääsisi korjausten jälkeen jatkamaan matkaa, mutta valitettavasti näin ei käynyt. Myöhemmin iltapäivällä olin auttamassa Carlosia rullaamaan ison ja viikkaamaan fokan. Illalla pidimme myös saalinkivaloja päällä, jotta hän hieman paremmin näki laittaa venettä kuljetuskuntoon.

Toinenkin mini oli illalla meidän laiturissa. Siitä oli peräsinlapa mennyt poikki. Taskulamppujen valossa tekivät töitä ja aamulla vene oli jo jatkanut matkaa.

Vielä kolmas mini tuli meidän laituriin. Tällä kaverilla oli asiat vielä vähän huonommin. Omin voimin oli kuitenkin seilannut hätärikillä maihin.

Täällä meidän sataman vieressä on myös todella vilkas pursiseura. Täältä niitä uusia purjehtijalupauksia tulee. Optareita oli yhteensä eri telineissä lähemmäs sata, sen lisäksi paljon muita kevytveneitä. Taustalle olevalla kentällä oli sitten isompien lasten lelut.

Kun saavuimme tänne, oli veden lämpötila 17 astetta ja ilma mukavan lämmin. Nyt vesi on 14,2 astetta ja lämpötila sen mukainen. Sadetta ei täällä ole kuitenkaan nähty, joten ilmaston kehitys on ollut hyvin nousujohteinen. Lämpötilat ovat kuitenkin vielä sen verran alhaisia, että kauemmas pitää päästä. Tarkoituksemme on ottaa suunta Kanarialle Madeiran kautta.

Bayona - Cascais

timo

N 38° 41.439', W 9° 25.164'

Perjantaiksi olivat luvanneet sopivat säät lähteä merelle. Menimme viimeiseksi yöksi ankkuriin, että pääsisimme aikaisin lähtemään.

Aika myöhään se lähteminen meni kuitenkin. Samaan suuntaan lähtivät meitä ennen, meille tutut veneet britti Alandia ja tanskalainen Komeet ja joku muu. Vain ruotsalainen Rose lähti meidän jälkeemme. Tiedämme, että lähtivät, koska kuulimme myöhemmin, että joku kutsui heitä VHF:llä. 

VHF on tärkeä muistaa pitää päällä, koska melko usein kuulee, jotain purjevenettä kutsuttavan. AIS-lähetin on myös eduksi, koska silloin voidaan kutsua suoraan veneen nimellä. Huomattavasti helpompaa on tietää olevansa kutsun kohde, jos kutsutaan nimellä, verrattuna siihen että kutsutaan koordinaateilla.

Ajo lahdesta merelle oli jyrkkää vasta-aallokkoa ja -tuulta. Merelle päästyämme nostimme purjeet melkein heti. Nostaminen tosin oli vaikeaa, kun falli jumiutui maston portaisiin.

Alussa oli ikävää ristiaallokkoa. Tuuli oli vaihtelevaa. Konetta ei kuitenkaan tarvinnut käyttää koko matkalla.

Suuntasimme aluksi ulos merelle yli kilometrin syvyyteen, toiveena välttää kalapyydykset.

Juuri mitään muuta kuin delfiinejä ei nähty. Jossain vaiheessa meni ohitse ranskalainen RM 1260 Hitchcock. Vanerin päälle laminoitu kevyt performance cruiser, jonka näimme jo La Coruñassa.

Sen verran ongelmia oli, että makeavesipumppu meni rikki. Onneksi meillä oli varattuna pulloihin varavettä. Saimme myös valutettu lisää vettä tankista pulloihin.

Vastaanotto Cascaisin marinassa oli tosi ystävällistä. Antoivat viinipullon lahjaksi ja kertoivat erityisesti missä suihkut ovat. Johtuneeko kahdesta vuorokaudesta merellä?

Kuvat ovat lähiaikoina vähissä. Kauan palvellut järjestelmäkamerani Canon 300D meni rikki.

Bayona

Jonna

N 42° 7.365', W 8° 50.771'

Täällä on saman aallonmurtajan suojassa kaksi venesatamaa. Saapuessamme arpa osui Puerto Deportivo Baionaan. Saapuessamme palvelu oli ystävällistä, hyvä kun köydet oli kiinni niin marinero antoi jo avainkortit käteen, joilla pääsee porteista. Siestan jälkeen käytiin toimistossa kirjautumassa sisään ja oltiin tyytyväisiä elämäämme merimatkan jälkeen.

Puerto Deportivo Baiona.

Seuraavana päivänä suuntasimme kävellen viereiseen satamaan katsomaan paikkoja ja tiedustelemaan hintoja. Monte Real Club de Yates hurmasi meidät heti, olihan kyseessä oikea toimiva pursiseura. Toimistosta selvisi myös, että aisapaikka olisi kallis, mutta "mooringline"-kiinnitys olisi kolmanneksen halvempi kuin Puerto Deportivossa. 

MRCY taustalla kauimmaisena. Oikealla alhaalla näkyy Puerto Deportivon huoltoasema. Keskellä paikallisten kalastajien yms. käyttämä "kunnanlaituri".

Pursiseuran toimistot, sosiaalitilat ja muut tarpeelliset tilat sijaitsevat tunnelissa. Täällä on hyvä nuorten myös laittaa venettä sateelta suojassa.

Mooringline ei ehkä ole kaikille suomalaisille veneilijöille tuttu. Se on vähän kuin poijuköysi ilman poijua. Eli köysi on ankkuroitu pohjaan, josta se on vedetty laiturille. Käyttämättömänä se makaa pohjassa eikä näin sotkeudu esim. potkuriin. Sieltä sitä limaista köyttä sitten vedellään metritolkulla ja kiinnitetään veneeseen. Oikein toimiva ja hyvä kiinnitystapa. Suomessa ei olla koskaan moisia kohdattu, mutta Sandhamnissa niitä on jo käytössä. Tällä matkalla ensimmäiset tulivat vastaan Bornholmilla.

Satamamme sijaitsee siis linnassa. Kaupungilta tullaan linnan muurien läpi laitureille. Täällä on myös pieni travel lift ja telakka-alue.

Kevytveneillä on oma saareke. Rantatilaa on hyvin rajoitetusti, joten tämähän on kätevää. Lisäksi satamaan tulee välillä ikävästi maininki sisään, joten muurin vierestä slipiltä voisi olla vaikea laittaa veneitä veteen.

Niin harvoin tulee oltua linnassa, että pitää vielä laittaa tämä kuva tornista, joka vartio satamaamme.

Tänään oli hieno sää ja kävelimme muuria pitkin linnan ympäri. Linnassa sijaitsee myös hotelli ravintoloineen.

Myöhemmin päivällä kävin lenkillä ja kiersin linnan alhaalla olevaa "polkua" pitkin.

Niin ja jos joku luulee, että välillä on paikan nimessä kirjoitusvirhe, niin Espanjaksi ollaan Bayonassa, joka paikallisella kielellä (Galego) on Baiona.