Talviukkonen

Jonna 28.6.2020 11:27:11 EEST

S 35° 45.430', E 174° 20.960'

Perjantai-iltana oli varsin kurja sää, voimassa oli jopa sadevaroitukset. Ehdimme kuitenkin veneeltä takaisin kämpille ja sisätiloihin ennen pahinta sadetta. Päivällisaikaan sade piiskasi ikkunoida ja salamat välkkyivät. Jyrinää ei paljon kuulunut, joten emme yhtään tienneet kuinka kaukana ukkonen oli.

Lauantaiaamuna juttelimme hetken vuokraemäntämme kanssa ja hän kertoi, että illalla oli satanut myös rakeita. Me lymysimme illalla sisällä, emmekä olleet edes katsoneet ulos. Jossain vaiheessa sade kyllä piiskasi ikkuina tosi kovin, joten ne olivat varmaan ne rakeet.

Telakalle saavuttuamme meitä odotti hallissa vedenpaisumus. Olimme melko harmistuneita, sillä sen takiahan me maksamme hallista, etteivät säät sotke meidän työntekoa. Hallin lattia on ilmeisesti vuosien saatossa painunut notkolle, joten vesi ei pääse valumaan pois. Katto ei kuitenkaan ollut vuotanut normaalia enempää, joten Iiris oli aivan kuiva. Meillä oli luukut auki, joten katon vuotaminen olisi voinut olla melkoinen katastrofi. Hallin katto siis kyllä vuotaa, mutta ei juuri meidän veneen kohdalla.

Teimme täyden päivän hommia ja päivän päätteeksi maalasimme kantta. Valitettavasti meillä ei aikataulu enää antanut periksi viivyttää maalausta. Kosteusprosentti oli varmasti aivan liian kova meidän topparille, mutta eiköhän se kiinni pysy. Maalikauppias varoitti, että kiilto voi kärsiä, mutta eihän meidän kannen nyt ihan niin kiiltävä tarvitse ollakaan.

Päivällisaikaan kilahti puhelimeen viesti Aulilta ja Hanskilta, joiden S/Y Manta (http://www.manta.fi/) on täällä Whangareissa telakalla. He itse ovat Suomessa. Olivat juuri heränneet ja lukeneet kauhu-uutisia sähköpostista. Norsandin telakalle on osunut tornado. Pyysivät meitä käymään katsomassa veneen tilanteen. Ilta oli jo hämärtymässä, joten piti odottaa aamuun.

Manta seisoi tyytyväisen oloisena pukillaan. Jolla oli edelleen keulakannella ja kaikki peitot näyttivät olevan paikoillaan. Olemme pari kertaa aiemmin käyneet tarkistuskäynneillä Mantalla, joten tiesimme suurinpiirtein miltä kaiken pitäisi näyttää. Nyt tätä kirjoitettaessa, Auli on jo ehtinyt kertoa, että kannella ehkä on jotain sinne kuulumatonta.

Mutta kuten kuvasta näkyy kaikilla eivät asiat olleet aivan yhtä hyvin. Lähin kaatunut vene oli aivan Mantaa vastapäätä.

Tässä yksi kaatuneiden veneiden rivi.

Sama rykelmä toiselta kantilta.

Tämäkin on samasta ryppäästä.

Näiden kuvissa näkyvien veneiden lisäksi yksi iso vene oli nurin naapurin tontille päin. Myös yksi trimaraani oli pyörähtänyt paikoillaan. Ihan koko aluetta emme kiertäneet, sillä nytkin Mantalle päästäksemme jouduimme vähän alittamaan varoitusnauhoja, joilla tuhoalueet oli rajattu.

Tämä oli oikeasti se näky, jonka näimme ensiksi, vaikka tämä onkin kuvattu lähtiessä. Telakka yrittää pitää ulkopuoliset uteliaat poissa, joten emme heti saapuessamme halunneet vaikuttaa liian turisteilta, jotta pääsisimme Mantalle asti ilman ongelmia.

Jos ei kuvasta siis selviä, mistä on kysymys, niin avaan sen vielä. Jolla on tehnyt ilmalennon ja saalinki on lävistänyt sen ja se on jäänyt siihen,

Sitä emme varmasti tiedä, mikä Norsandille iski. Se ei ehkä kuitenkaan ollut tornado vaan kenties jonkinlainen ukkospilven aiheuttama syöksyvirtaus. Joka tapauksessa ilmiö oli hyvin paikallinen. Meidän majoituspaikkaan on tapahtumapaikalta linnuntietä kolmisen kilometriä. Kaupungin marinoihin on vielä lyhyempi matka ja niissä ei ollut tapahtunut mitään ihmeellistä. Samoin "meidän" telakalla ei ollut muuta kuin paljon vettä.

Hyvää talvipäivänseisausta

Jonna 19.6.2020 11:36:12 EEST

S 35° 45.430', E 174° 20.960'

Tänään oli ulkomaalaisten purjehtijoiden bileet läheisessä marinassa. Juhlan kunniaksi monet olivat nostaneet juhlaliput mastoon. Ja nekin, joilta niitä ei löytynyt, olivat kaivaneet kaikki mahdolliset kohteliaisuusliput yms. esille. 

Näiden bileiden idean oli saanut aikaiseksi tämä bändi. Ajankohta nyt vain sattui talvipäivänseisaukseen. Ystävämme Barry (laatikkorumpu) on kertonut meille tästä paljon. Soittajat olivat koronarajoitusten aikana samassa marinassa ja samalla samassa kuplassa. Kun ei muutakaan voinut tehdä, ryhtyivät kaikki muusikot soittamaan säännöllisesti yhdessä kuluttaakseen aikaa. No, parin kuukauden aikana siitä syntyi ihan oikea bändi. Kun rajoitukset olivat vielä voimassa, olivat jo päättäneet, että sitten kun se on sallittua, pidetään isot bileet ja he soittavat niissä.

Niinpä mekin tänään työpäivän jälkeen suuntasimme Riverside Marinaan. Oli mukava jonkin aikaa kuunnella bändiä ja tavata vanhoja kavereita, joita emme ole pitkään aikaan nähneet, vaikka olemme koko ajan samassa kaupungissa olleet. 

Routa kuitenkin ajoi porsaat jo auringonlaskun aikaan kotiin. Olimme toki työpäivän jälkeen nälkäisiä ja väsyneitä, mutta sen lisäksi meille tuli kylmä. Olisi pitänyt olla pipo ja hanskat mukana.

Kuten kuvasta näkyy, aika monella on jo lämpimät vaatteet päällä. Joku hullu aina kuitenkin vielä yrittää shortseissa pärjätä. 

Olemme tässä viime aikoina monesti ihmetelleet paikallisten pukeutumista. Vaikka jonain aamuna oli jo vain 7 astetta lämmintä, niin silti monet paikalliset vielä kulkevat shortseissa. Jotenkin tuntuu, että Suomessa ei enää paljon paljasta nahkaa näissä lämpötiloissa näkyisi.

Toisaalta, sitten kun aurinko paistaa, se lämmittää vielä oikein mukavasti. Etelä-Suomessa aurinko näin juhannuksena nousee taivaalla vähän yli 50 asteeseen. Meilläkin se nousee nyt vielä juuri ja juuri 30 asteen paremmalle puolelle. Mutta jos sitä vertaa Suomen talvipäivänseisaukseen, on meillä asiat vielä aika hyvin. Helsingissä joulun alla aurinko nousee vain 6,5 asteeseen.

Ensi viikolla meillä siis alkaa päivät taas pitenemään. Valitettavasti samalla kyllä vielä hieman kylmenee. Tilastojen mukaan elokuu on kylmin. Pakkaselle ei mittarin pitäisi kuitenkaan laskea.

Hyvää Juhannusta koti-Suomeen! Siellä on uutisten mukaan upeat kelit, nauttikaa niistä!

Uudessa-Seelannissa on koronavirus tostaiseksi nujerrettu

Jonna 8.6.2020 11:42:02 EEST

S 35° 45.430', E 174° 20.960'

Pari viimeistä kuukautta olemme tehneet niin kovalla vauhdilla venehommia, että on kirjoittaminen taas vähän jäänyt,

Tiukimpia nelostason rajoituksia kesti lopulta 33 päivää. Sinä aikana emme käyneet veneellä lainkaan. Kun vihdoin siirryimme kolmostasoon, oli meidän taas sallittua sen verran mennä meidän kuplan ulkopuolelle, että pääsimme jatkamaan töitä Iiriksellä.

Kun ihmiset olivat kotona omissa kuplissaan, oli toisilla vapaat oltavat. Veneen sisällä oli kaikki hyvin, mutta kannella oli siellä sun täällä kikkareita. Telakan väki tiesi heti mistä oli kysymys. opossumi oli alkanut viihtymään meidän veneellä. Virittivät heti samana päivänä loukun meidän kannelle ja ennen kuin seuraavana aamuna saavuimme paikalle, oli otus jo otettu päiviltä. Hyvä niin, me emme olisi oikein tienneet, mitä sen kanssa olisi pitänyt tehdä.

Rahtikin alkoi taas kulkemaan. Kolmostasolla oli kuitenkin vielä tiukat rajoitukset, esimerkiksi kaikki paketit jätettiin oven ulkopuolelle. Tässä meidän uusi isopurje läpilattoineen.

Kolmostasoa kesti vähän yli kaksi viikkoa. Sen aikana pysyimme pois telakan yhteisistä tiloista. Kun rajoitustaso laskettiin kakkoseen ja ei ollut enää pakko pysyä vain omassa kuplassa, levitimme purjetta hieman meidän telakan oleskelutilan lattialle. Hyvältähän se tietenkin näyttää ja kangas tuntuu tosi tukevalta. Heloituskin on meidän mielestä oikein pätevän oloista. Vene on kuitenkin vielä hallissa, joten tämän enempää emme purjetta heti pääse näkemään.

Kun nyt olemme jumissa täällä Uudessa-Seelannissa, niin olemme aloittaneet aika monta projektia tai ainakin laajentaneet entisiä. Jääkaappi on ollut jo pitkään listalla. Kaappi on tihutellut kondenssivettä alleen. 

Olemme joskus ennenkin hieman harmitellut sitä, että meidän sisustus on tosi hyvin tehty. On tietenkin tosi hyvä, kun kaikki on vahvaa eikä nitise ja natise, mutta kun on purkamisen aika, niin se on vaikeaa. Yritimme ottaa jääkaappia ympäröivät vanerit ehjinä pois, mutta ei se ihan onnistunut. Ei tosin ole niin väliäkään, sillä molemmat seinät olivat aika monesta kohtaa saanut niin pahoja kosteusvaurioita, ettei niitä missään nimessä voi olla uusimatta. Kolmas vaneriseinä, joka on samalla laipio, ei onneksi ole kärsinyt kosteudesta lainkaan. Se olisikin ollut jo aika haastava korjattava.

Kakkostasolla saimme myös jo hieman tavata ystäviämme. Englantilainen yksinpurjehtijaystävämme Barry on läheisessä marinassa. Sieltä löytyi myös Suomesta tänne seilannut vene. Markus purjehti Himenen (http://sailinghimene.blogspot.com/) tänne vuonna 2015. Me tapasimme Markuksen Kanarian Saarilla Las Palmasissa.

Barry on myös suosittu tubettaja. Monissa hänen videoissaan, aina Panamasti asti, me ja Iiris joskus näymme kuvissa. Marquesasilta lähdön jälkeen meitä näkyy melkein joka videossa. Tai ainakin meidät mainitaan. Tässä vielä linkki Barryn Youtube-kanavaan.

https://www.youtube.com/channel/UClIKklzZCK7VQ3Rmbojvfyw.

Iiriksen sähköjärjestelmät ovat myös työn alla. Niistä varmasti kirjoitamme myöhemmin lisää, mutta tässä on meneillään tolpan asennus toiselle tuulimyllylle.

Peräsimenkin saimme jo takaisin paikoilleen. Myös potkuriakseli ja potkuri ovat jo paikoillaan. Iiris alkaa taas näyttämään omalta itseltään.

Tässä suunnitellaan jotain aivan uutta. Tästä myös lisää myöhemmin. Siihen asti voi miettiä, mistä oikein on kysymys...

Jääkaapin uudelleen eristyskin on alkanut. Eristelevyt, joita kaukalon eristämiseen oli käytetty, olivat täysin vettyneet. Siitä pystyi oikeasti puristamaan vettä pois. Ei ihme, että meidän sähkönkulutus oli noussut. Kaikkihan sen tietää, että märkä eriste ei eristä. Nyt yritämme saada pursottamalla hyvin tiukasti liimautuvaa vaahtoa tiiviiksi kerrokseksi kaapin ympärille. Vedenimemistestikin on jo suoritettu. Päivän oli muutama pala vesikupissa. Ei ainakaan sinä aikana vettynyt.

Ensi yönä rajoituksia puretaan lisää. Siirrymme ykkostasolle, jossa käytännössä ei ole mitään rajoituksia. Kaikki yritykset, ravintolat, urheilutapahtumat yms. saavat toimia normaalisti. Maan sisällä saa matkustaa vapaasti. Suosituksena on edelleen pestä käsiä ja tietää missä, milloin ja kenen kanssa on liikkunut, jos tauti pääsisi uudestaan leviämään.

Uudessa-Seelannissa ei ole ollut yhtään uutta tautitapausta yli kahteen viikkoon. Tällä hetkellä ei myöskään ole tiedossa yhtään sairastunutta. Eli Uusi-Seelanti on tällä hetkellä oikeasti päässyt koko viruksesta eroon. Maan sisällä rajoitukset poistuvat, mutta rajat pysyvät edelleenkin suljettuina. Ne, ketkä tänne pääsevät matkustamaan, joutuvat viettämään kaksi viikkoa valvotussa karanteenissa.

Kaikkien ympärillä olevien valtioiden rajat ovat myöskin suljetut, joten me emme täällä minnekään pääse lähtemään. Nyt ei auta kuin odottaa, mitä viranomaiset päättävät meidän suhteen. Tällä hetkellä meidän kaikkien maassa olevien viisumit on jatkettu syyskuulle saakka. Siitä eteenpäin ei ole tietoa. Toivomme, että saisimme olla täällä ensi touko/kesäkuuhun saakka, jolloin olisi seuraavan kerran hyvä aika purjehtia takaisin tropiikkiin ja sielläkin toivottavasti olisi jo rajat auki.

Nyt vain jatkamme veneen kunnostamista ja parannustöitä, siitä tulee ehkä parempi kuin koskaan. Jatkamme edelleen asumista autotallin yläkerrassa, sillä asuminen veneessä töiden keskellä ei ole kivaa. Mikäs täällä on ollessa, paitsi että talvi on tullut. Tänä aamuna telakalle lähtiessä oli vain 8 astetta lämmintä. Timo laittoi jo pipon päähän.