Hiihtoloma

Jonna

N 28° 7.643', W 15° 25.510'

Odotin Kotkan koululaisten hiihtolomaa todella kovasti. En siksi, että hiihto niin kiinnostaisi, vaan siksi, että Siiri ja Kasper (veljen lapset) olivat tulossa meille loman viettoon.

Alunperin tarkoitus oli siirtyä Iiriksellä Puerto Ricoon, mutta luukkujen asennus meni niin viime tinkaan, että ei sinne ehditty. Sisäkatto saatiin paikoilleen päivää ennen nuorten saapumista ja muutenkaan vene ei ollut ihan merikunnossa, esim. uusi nivel moottorin ja akselin välistä vielä puuttui. Eikä kaikki tavaratkaan olisi ollut ihan paikoillaan.

Lomalaisten saapumispäivänä oli vuorossa todella jännittävä tapahtuma, autolla ajo. Olimme päättäneet vuokrata auton koko loman ajaksi ja se piti tietenkin hakea Las Palmasin ahtaimmasta keskustasta. En ollut ajanut autoa puoleen vuoteen, eikä olla paljon kyydissäkään istuttu. Tuntui, että kaikki tapahtui liian nopeasti jo kaupunkinopeuksissa.

Lomalaisten kone saapui myöhään illalla ja heti seuraavana aamuna suuntasimme auton keulan kohti Puerto Ricoa. Syitä etelään lähtöön oli kaksi. Ystävämme Laura ja Jani (ja tietenkin myös Max ja Milo) olivat siellä ja olivat lupautuneet viemään painavan Lewmarin ankkuripelin Suomeen. Toisena syynä oli Siirin ja Kasperin äiti ja Mika, jotka olivat majoittuneet sinne hotelliin, jossa oli lämmitetty uima-allas.

Tälle altaalle ajettiin kolmena päivänä. Nuoret (ja vähän vanhemmatkin) viihtyivät lämpöisessä vedessä auringon paistaessa. Pohjoisemmassa Las Palmasissa näinäkin päivinä oli huomattavasti kylmempää ja pilvisempää.

Timo ei ihan joka kerta jaksanut lähteä autoretkelle, enkä minäkään kovin montaa päivää jaksanut viettää uima-altaalla tai rannalla, joten yhtenä päivänä ajoin viereiseen Puerto de Moganiin tapaamaan ystävääni Aulia (S/Y Manta). Siellä iltapäivä vierähti kuin siivillä vaihtaen kuulumisia. Lounaaksikin sain mitä mainiointa Aulin tekemää Janssonin kiusausta.

Kaikkina päivinä ei kuitenkaan ajettu etelään vaan tutustuttiin myös Las Palmasiin. Lomalaisten lomaviikko ei osunut aivan kohdalleen hiihtoloman kanssa vaan kaksi päivää joutuivat olemaan koulusta pois. Tunnollisia kun ovat, niin myös koulukirjoja oli mukana.

Timon lempiaineisiin on aina kuulunut Fysiikka, joten hän äkkiä tekaisi käytännön harjoituksen jousivakion laskemiseksi. Kuulemma kumiköysi ei ole ihan yhtä hyvä kuin jousi, mutta jotain sinne päin kuitenkin.

Siirin englannin kokeeseen lukeminen ei valitettavasti päässyt kuvaan, koska niitä asioita harjoittelimme automatkoilla.

Iiristä emme siis saaneet laiturista irti, mutta jotenkin piti lomalaiset saada vesille, joten laitoimme edes jollan veteen. Sillä Timo kuljetti meidät läheiselle hiekkarannalle, josta jatkoimme kolmistaan kaupungille. Ranta oli yllättäen niin hyvä, että viihdyimmekin siellä pitkän tovin. Myöhemmin palasimme sinne vielä uimaankin, tai ainakin nuo lomalaiset uivat, muille vesi oli liian kylmää.

Paljon emme rannikolta poistuneet, mutta läheisen tulivuoren kraateria kävimme katsomassa. Kuvassa myös urhea Panda, joka kuljetti meitä viikon verran. Auto ei ollut kallis ja oli ehkä parhaat päivänsä jo nähnyt. Luotettavasti (joskin vähän hölskyvästi) se kuitenkin aina jaksoi määränpäähän.

Tuntui, että viikko kului vähän turhankin nopeasti. Pian oli viimeisten korttipelien aika ja suunnattava taas auton keula kohti lentokenttää. Haikein mielin lähetimme nuoret takaisin kohti Suomea. Saa nähdä, missä seuraavan kerran nähdään.