Työvaihde päällä taas

Jonna 24.1.2015 0:44:19 EET

N 28° 7.632', W 15° 25.510'

Uusien johdonsuojakatkaisijoiden ensimmäinen sovitus syöttösiltaan. Syöttösilta on metrin mittainen, joten tiedossa oli, että se ei kokonaisena meille mahdu. Ei kuitenkaan haluttu, että se Suomessa katkaistaan, koska vielä oli olemassa pieni mahdollisuus, että muutettaisiin suunnitelmia. 20 kappaletta kaksinapaista johdonsuojakatkaisijaa mahtui kuitenkin hyvin meidän uuteen sähkökeskukseen, joten silta uskallettiin vihdoin katkaista. 

Joskus aiemminkin olemme ehkä kirjoittaneet hankaluuksista tehdä hankintoja täällä. Toki täältä olisi löytynyt paljon sähköliikkeitä, mutta amatöörin on vähän vaikea mennä niihin asioimaan, varsinkin kun pieni kielimuurikin on aina olemassa. Puhun jonkin verran espanjaa, mutta en riittävästi, jotta voisin oikeasti kertoa mitä olen vaille. Vastapuoli puhuu yleensä vielä huomattavasti heikompaa englantia. Rannan venetarvikeliikkeet tekevät poikkeuksen, niissä voi lähes ongelmitta asioida englanniksi.

Tilaaminen tänne sitten vasta onkin vaikeaa tullien ja verojen vuoksi, siitä voisi kirjoittaa kokonaisen jutun. Jos on jotain, mitä ei löydy paikallisesta liikkeestä edes tilaamalla, on seuraavaksi helpoin tapa saada tavarat tänne tilaamalla ne Suomeen. Sieltä sitten toivottavati tulee pian joku ystävä tai sukulainen ne tänne tuomaan. Viivi ja Touko toivat vain yhden yli 20 kiloisen erotusmuutajan ja reilun metrin mittaisen sähkötarvikepaketin. Lisäksi heidän omissa laukuissaan oli vielä jotain vähän pienempiä asioita.

Olen toivottavasti aiemminkin kirjoittanut meidän elämäntavan positiivistakin puolista. Purjehduksen jälkeen yksi ylitse muiden, ainakin minulle, on uusien ystävyyssuhteiden luominen. Tapaamme välillä aivan fantastisen mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Pikkujouluissa olimme ensimmäistä kertaa yhdessä kuudestaan. Silloin Anne ja Jukka (s/y Leeway) vielä miettivät lähtevätkö tänä talvena vielä Karibialle vai eivät. Juulia ja Samuli (s/y C'est la Vie) sen sijaan olivat miettineet ylittämistä omalla veneellään, mutta olivat päätyneet siihen tulokseen, että vene ei ole ihan siihen varustettu, mutta voisivat kyllä lähteä jonkun gasteiksi. 

Rehellisesti voin myöntää, että aika kovin yllytin näitä pariskuntia yhteiselle purjehdukselle. Jotenkin tuntui, että molemmat pariskunnat olisivat Kanarialle jäädessään jääneet kuin kalat kuivalle maalle.

Kuvassa vasemmalta Jukka ja Anne Laiterä sekä Juulia ja Samuli Siivonen. Olimme polttoainelaiturissa toivottavassa heille hyvää purjehdusta.

Kateeksi meidän taas kävi purjehtimaan lähtijöitä. Haikeina katsottiin, kun Leeway nosti purjeet ja lähti kohti etelää.

Meillä sen sijaan meni taas täysi työvaihde päälle. Olemme tällä hetkellä Juulian ja Samulin veneen venevahteina tarkoittaen sitä, että nukumme yömme C'est La Viessä ja päivät paiskitaan töitä Iiriksellä.

Liima, mikä kammottava vastustaja. Turkkilevyjen pohjissa on ollut äänieristelevyt liimattuina. Aikojen saatossa ne ovat menneet huonoon kuntoon ja lähinnä vain olivat likaisia, pölyäviä ja tahmeita. Itse levyt olimme repineet irto jo aikaa sitten, nyt oli enää liima jäljellä.

Herkkulounas työn lomassa. Suomalaiset, täällä lomailevat, purjehtijat Pentti ja Liisa toivat meille yllättäen Oululaisen jälkiuunileivän. Kyllä oli herkullista!

Yleensä olemme tehneet kaikki työt itse. Nyt turvauduttiin välillä paikalliseen apuun. Olimme päättäneet vaihtaa vanhat hydrauliikkaputket letkuihin. Putkissa oli monta liitosta, joista monet vuotivat. Joskus syksyllä jo varmistin ystävältäni Janilta, ettei putkien vaihtamisessa letkuihin ole mitään ongelmaa, kunhan suojaa ne kulumiselta. Suurin syy vaihtoon oli vuotojen lisäksi se, että putket olivat meidän mielestä monessa paikassa tiellä. Varsinkin koko pohjaremontti oltiin taisteltu niiden kanssa, kun tuntui, että ne olivat aina tiellä. Vasta maalaamisen jälkeen tuli ajatus letkuista... 

Uudet letkut paikoillaan. Ei ole vaikea nähdä, mikä on uutta ja mikä vanhaa. Olemme myös melko varmoja, että järjestelmämme vuotaa vieläkin kuvassa olevista osista, mutta palataan niihin myöhemmin. Pitkät vedot on nyt kuitenkin uusittu.

Niin ja se, miksi  päädyttiin ulkopuoliseen apuun. Vieraassa maassa, vieraalla kielellä, voi asioiden löytämiseen joskus mennä aivan mahdottomasti aikaa. Nyt paikallinen venekorjaaja purki vanhat letkut pois ja hankki uudet letkut tilalle. Itselläni olisi voinut mennä viikko aikaa, että olisin edes löytänyt firman joka nuo letkut tekivät.

Sähköt, hydrauliikka, vesi ja viemäröinti ovat meillä kaikki samaan aikaan työn alla. Ne eivät kuitenkaan ole tärkein työsuunta. Ykkössijan vie loppujen sisätilojen hionti ja lakkaus. Se on suurin syy, miksi taas nukumme evakossa. Salongin turkkilevyt ovat jo saaneet 4 kerrosta lakkaa, 2 tulee vielä lisää. Kerralla emme voi kaikkea tehdä, koska tällä kertaa emme ole muuttaneet mukanamme kuin vain ne tavarat mitkä tarvitaan. Ensi viikolla siirrytään sitten seuraavan tilan lakkaukseen. Lakkaus on helppoa hommaa ja lisäksi se tuntuu hyvältä, kun näkee lopputuloksen. Hiominen sen sijaan, no, ei ole ihan niin mukavaa.

Lakkaa saadaan levitettyä vain kerran päivässä. Ensin päivä tehdään muita hommia ja sitten päivän päätteeksi lakataan. Kyllä nämä kaikki meidän asiat tästä pikku hiljaa valmistuvat.

Kaakkois-Suomen hiihtoloma on seuraava loma meille. Toivottavati siihen mennessä saadan niin paljon tehtyä, ettei ihan täyttä työvaihdetta tarvitsisi enää sen jälkeen laittaa päälle.Toki kaikkea pientä aina riittää.