Jonna 15.3.2020 4:36:09 EET
S 35° 45.430', E 174° 20.960'
Olimme kolme viikkoa ahertaneet pitkää päivää tyhjentäen ja valmistellen venettä hiekkapuhallusta ja maalausta varten. Kun hiekkapuhallus viimein käynnistyi, oli aikaa tehdä jotain aivan muuta.
Ensimmäisenä vapaapäivänä minä kävin Panacean Riikan kanssa lounaalla ja vähän kiertelemässä lähinähtävyyksiä. Vesiputouksenkin löysimme, mutta vettä siinä ei virrannut. Täällä oli kesällä ennätyskelit kuumuuden ja sateettomuuden suhteen. Alueemme kärsii vieläkin kuivuudesta ja kotitalouksilla on vedenkäyttörajoituksia.
Kauaa emme kuitenkaan ehtineet laakereillamme levätä, sillä hiekkapuhalluksessa löytyneitä puhkiruostuneita kohtia piti ruveta korjaamaan.
Muitakin asioita piti laittaa osiksi. Ankkurivinssi lopetti yhteystyön meidän viimeisellä ankkurointikerralla ennen telakalle tuloa. Ehkä kuitenkin parempi niin kuin että olisi hajonnut ensimmäisellä ankkuroinnilla telakoinnin jälkeen.
Kauan ei tarvinnut ankkuripelistä vikaa etsiä. Tältä moottori näytti viiden vuoden jälkeen, vaikka siitä väitetään, että kestää vettä. Ja märkätilahan ankkuriboksi aina on. |
Timo testaa, että vinssi pyörii. |
Mastohommiakin oli nyt hyvä tehdä, kun masto piti ottaa joka tapauksessa alas. Olimme päättäneet hankkia toisen tuulimyllyn ja siirtää tutkan peräkaarelta mastoon. Koska meidän masto on kahdesta osasta tehty, oli Timo varma, että uudet johdot on helpoin vetää, kun laitamme mastonkin osiksi.
Telakan Jim toi trukilla betonipainot maston molempiin päihin. Timo viritti taljat maston päihin ja sitten kiskottiin. |
Kun taljoissa oli sopivasti vetoa ja mastoa ravisteli liitoskohdasta, erkanivat maston puolikkaat toisistaan pikkuhiljaa. |
Niitattavaa riitti. Tutkatelineen lisäksi masto piti tietenkin niitata takaisin kasaan. Takaisin yhteen se saatiin taas taljoilla vetämällä. |
Käytännössä vietimme kaikki päivät telakalla, vaikka läheskään aina meillä ei ollut mitään tekemistä. Valvomassa pitää kuitenkin olla, niin vähän varmemmin asiat sujuu niinkuin pitääkin.
Välissä tuli kuitenkin sellainen päivä, ettei telakalle tarvinnut mennä. Silloin oli aika lähteä käymään autolla Opuassa. Meidän uudet akut olivat siellä odottamassa meitä. Olisimme voineet jo marraskuussa ottaa ne sieltä mukaamme, mutta emme halunneet niitä veneeseen tilaa viemään, kun emme kuitenkaan vielä olisi päässyt niitä asentamaan.
Paihia on todellinen turistikylä. Majoituspaikkoja ja ravintoloita vieri vieren. Lauttarannasta pääsee lähiseudun saariin tai vaikka vain päiväristeilylle. |
Samassa telakan virkistystilassa korjasimme myöhemmin meidän genoaa. Senkin mahtui levittämään lattialle melkein kokonaan. Telakka ei ole aivan täynnä, joten yhteisissä tiloissakaan ei ole liikaa ruuhkaa.
Tutkan lisäksi oli muitakin mastohommia. Uusi isopurje tulee kulkemaan kiskoa pitkin. Nyt oli aika asentaa kisko. |
Akkukennojen piti olla myyjän toimesta balansoitu. Eipä ollut kuin puolet. Onneksi mittasimme jännitteet heti. Myyjän ratkaisu ongelmaan olisi ollut se, että olisimme vieneet akut takaisin Opuaan ja hän olisi hoitanut homman. Meitä ei todellakaan huvittanut ajaa kahta kertaa uudestaan sinne, eikä meillä oikein ollut siihen aikaakaan, sillä maaliprojekti alkoi olla kriittisessä vaiheessa ja halusimme olla aina paikalla, kun jotain tapahtui.
Vielä riitti purettavaa. Vesikoneen tuotto on pudonnut huomattavasti. Nyt oli huollon aika. |
Purkaminen oli helppoa ja kokoonkin sen saimme. Aika näyttää kuinka vedentuoton laita on kunhan saamme veneen joskus taas veteen. |
Tätä kirjoittaessa Timo kasaa viereisellä pöydälle tuuliperäsintä, johon tilasimme muutamia varaosia Englannista.
Huomenna veneen pohjamaali on kuivunut riittävästi, jotta veneen alle voidaan laittaa lisäpukit takaisin. SItten pääsemme vihdoin hommiin veneen sisällä. Ja niitä hommia riittää. Ensimmäisenä tietenkin veneen siivous hiekkapuhallukseksen jäljiltä. Varsinaisessa puhalluksessa vene säilyi puhtaana, mutta hitsaushommien aikana joka kerta, kun joku meni sisään veneeseen, meni mukana myös aimoannos puhalluspölyä.