28.1.14

Las Palmasin kiireet

Jonna
N 28° 7.643', W 15° 25.510'

Tuntuu, että juuri tänne saavuttiin, mutta onhan tässä taas päiviä ja viikkoja jo vierähtänyt.

Ensimmäinen viikko Las Palmasissa oltiin vähän flunssaisia, joten siitä ei ole paljon kerrottavaa. Lueskeltiin kirjoja ja otettiin rauhallisesti.


Saapuessamme tänne saimme mielestämme tosi hyvän laituripaikan. Joku toinen voisi ajatella, että olemme kaukana kaikesta, mutta meitä se ei haittaa. Uskomme paikan satamakonttorin edessä olevan kaikin puolin turvallinen. Liikuntaa myös tarvitaan, joten kilometri suuntaansa lisämatkaa ei haittaa yhtään. Lisäksi meillä on suihkut/vessat tosi lähellä ja niillä on tosi vähän käyttäjiä (tarkoittaa sitä, että meillä on yleensä aina kuumaa vettä),

Käytännössä kaikki muut laiturit ovat vastarannalla. Olemme "respalaiturin" ja huoltoasemalaiturin välissä. Täällä kaikkien saapujien pitää ensin tulla respalaituriin. Siitä sitten ohjataan sopivalle paikalle. Me tässä siis hyvin nähdään kaikki tulijat.

Viereisessä huoltoasemalaiturissa on välillä mielenkiintoisia veneitä. Eräänä päivänä siinä oli 29 metrinen katamaraani. Se näytti melko suurelta, kunnes laiturin toiselle puolelle tuli n. 50 metrinen purjevene peittäen sen lähes kokonaan näkyvistä.

Täällä on vihdoin myös saatu ostettua uusi kamera Espanjassa hajonneen tilalle. Löysimme "turistikadulta" haluamamme kameran kohtuu hintaan. Paikallisessa tavaratalossa El Corte Inglesissä se olisi maksanut yli 200 euroa enemmän. Hintojen vertailu siis kannatti.

Tällä hetkellä meillä on vain kameran mukana tullut putki. Haluamamme pidempi putki on vielä niin uutuustuote, että sitä ei löytynyt. Onneksi kamerassa kuitenkin megapikseleitä riittää, joten vähän kauempaakin saa yksityiskohtia jälkikäteen zoomattua. Arvioimme tämän maston korkeudeksi n. 60-70 metriä.

Jos oli veneen masto suuri, niin ei fendarikaan ihan pieni ole. AISin mukaan tällä veneellä oli pituutta 46 metriä. Valitettavasti kaikilla rikkailla ei ole AIS-lähetintä, jolloin usein alusten koot jäävät arveluiden varaan.

Venetöitä on myös ruvettu ahkerasti tekemään. Suurimpana projektina kolmen kansiluukun vaihto.

Vieraitakin ollaan ehditty viihdyttää. Auli ja Hanski S/Y Mantalta kävivät moikkaamassa meitä. Melkein puoli vuotta seilattiin heidän perässä ja yritettiin saada kiinni. Teneriffalle saapuessa päästiin jo näköetäisyydelle, mutta täällä vihdoin tavattiin.

Me olemme päättäneet viettää tämän talven Kanarian saarilla. Monet jatkavat matkaa Atlantin toiselle puolelle. Tässä S/Y Rose lähtemässä ylitykselle.

Parin päivän sisään on odotettavissa lisää tarinaa luukuista, ankkuripelistä ja muista pikku puuhasteluista.