Jonna 9.10.2014 22:46:00 EEST
N 28° 7.643', W 15° 25.510'
Joskus kannattaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Viikko sitten satuin olemaan Defyrin sitloodassa, kun laiturin toisella puolen olevan ison (24 metriä pitkä) veneen kannelta ruvettiin juttelemaan. Ranskalainen nainen kysyi, oltaisiinko kiinnostuneita heidän ruokatarvikkeista. Vene on lähdössä ARC:hen, mutta miehistö lähti välillä kotiin. Tuoretuotteita ei siis voinut jättää veneeseen ja eivät tietenkään halunneet niitä roskiinkaan heittää.
Tokihan meille kelpasi, olinhan juuri lähdössä supermarkettiin kurkkua ostamaan. Kun ruvettiin kylmälaukkuja tyhjentämään Defyriin, täytyi melkein välillä hieraista silmiä. Ensin oli tietenkin pakolliset perunat, porkkanat, sipulit, valkosipulit yms. Seuraavasta löytyi kananmunia, erilaisia juustoja, kinkkua ja 7 pakettia voita, yms. Pohjalla odotti yllätys, 4 kilon pakettia pakastelihaa. Ilman kurkkuakin pärjää, ei tarvinnut sinä päivänä enää kauppaan mennä.
Meillä ei ole pakastinta, joten piti keksiä mitä lihoille tehdään. Yksi paketti jätettiin omaan käyttöön ja loput vietiin Jussin pakastimeen Mona F:ään. Heti seuraavana päivänä päästiin 6 suomalaisen kanssa nauttimaan Jussin tekemästä Burgundinpadasta.
Emme myöskään halua käyttää voita kilokaupalla, eikä suuret määrät vihanneksia säily loputtomiin, joten lähes kaikki täällä olevat suomalaisveneet saivat oman osuutensa.
Meillä on ollut vähän epävarmaa tämä elo, kun emme ole tienneet kuinka kauan saamme vielä olla tässä satamassa. Iiris on nyt kohtuu asumisvalmis, mutta niin kauan kuin saamme tässä laiturissa olla, asumme Defyrissä. Tämä kuitenkin helpottaa niitä pieniä töitä, mitä vielä tässä ehdimme tekemään.
Eilen saatiin taas viikko lisäaikaa, joten voimme vähän suunnitella tekemisiämme. Lihakin oli jo sulanut jääkaapissa. Tänään Timo sitten teki ison kattilallisen pataa. Nyt meillä on vatsat täynnä ja sen lisäksi aika moneksi seuraavaksi päiväksi ruoka valmiina.
Suurempia remontteja ei nyt ennen ankkuriin siirtymistä tehdä. Tänään aloitin kuitenkin lakkaamaan hellan yläpuolella olevia vanereita, jotka on irrotettu aikoja sitten. Saadaan nekin paikoilleen ennen kotiin muuttamista, ihan kiva, sitten voi käyttää myös hellaa. Jos olisi pitänyt tällä viikolla lähteä, niin oltaisiin oltu kylmien ruokien varassa.
Elämä täällä satamassa on viimeisen kuukauden aikana vilkastunut kovasti. Periaatteessa kaikkien veneiden piti pystyä lähtemään viime kuun lopussa. Syyskuun aikana lähes kaikkiin tyhjille jätettyihin veneisiin siis saapui miehistöä. Kesä oltiin täällä melko paikallisessa seurassa, nyt suomalaisia purjehduskavereita tulee moikattua lähes päivittäin. Jotkut veneet lähtivät omasta tahdosta, mutta jotkut ovat myös joutuneet lähtemään. Näyttäisi olevan aika sattuman kauppaa, ketkä saavat jäädä ja ketkä eivät.
Pohjoisesta on myös alkanut saapua paljon veneitä. Suomen lippujakin on jo nähty monta. Ensimmäinen "uusi" vene saapui viikko sitten, Bavaria 33, s/y Chiara, Nina ja Jari meidän naapuriseurasta Sindbadista. Heti perään saapui erikoinen Sailjet 40 tyyppinen vene Lohjalta. Tänään s/y Himenen Markus piipahti meillä kylässä.
ARC-veneitä saapuu joka päivä lisää, joten vahvasti uskomme, että ensi tiistaina mekin joudumme siirtymään ankkuriin. Ei haittaa, tässä on ollut sen verran kova vauhti päällä, että lepo tekee hyvää. Tai no, en minä varmaan kovasti levätä malta, kun pitää sekä ARC että muita veneitä vahdata. Sosiaalinen elämäkin tässä koko ajan vilkastuu. Suurempia remonttihommia jatketaan sitten taas joulukuussa.
Valitettavasti tähän blogiin ei löytynyt yhtään valokuvaa. Jotenkin ollaan unohdettu ottaa muita kuin remonttikuvia...
