Jonna 25.12.2014 23:20:43 EET
N 28° 7.632', W 15° 25.510'
Reilu viikko sitten oli sovittu Annen ja Jukan (s/y Leeway) kanssa, että tulevat illalla käymään. Sillä aikaa kun odotimme sovittuja vieraita, tulivat Juulia ja Samuli (s/y C'est la Vie) koputtelemaan. Niinhän siinä sitten kävi, että meillä oli pikkujoulut pystyssä. Onneksi meillä on yleensä aina vähän kuohuvaa kylmässä ja vähän muutakin tarjottavaa varastossa.
Anne ja Jukka olivat lähdössä seuraavana aamuna Suomeen, joten he lähtivät ajoissa pakkaamaan laukkujaan. Juulian ja Samulin kanssa juhlat jatkuivat puoleen yöhön saakka. Nuoremmat olisivat ehkä vielä jaksaneet lähteä baanalle, mutta meillä alkoi jo punkka kutsumaan.
 |
| Kuvassa pikkujoulutontut vasemmalta Jukka, Juulia, Samuli ja Jonna. Anne ja Timo häärivät kameroiden takana. |
Lokakuun alussa kirjoitin blogissa ranskalaiselta veneeltä saaduista ruuista. Meillä oli edelleenkin kaksi isoa lihapakettia Jussin (Mona F) pakastimessa. Jussi oli lähdössä joulun viettoon Suomeen, joten lihat piti ottaa käyttöön. Oltiin pikkujouluja edeltäneenä iltana tehty taas iso kattilallinen lihapataa. Sitä riitti nyt tarjottavaksi myös pidempään juhliville vieraille.
Viimeinen lihapaketti oli possua. Siinä oli läskisiivu päällä ja paketti oli vedetty narulla nippuun. Jussin ajatuksesta se lähti, siinähän oli meille oiva joulukinkku.
 |
| Meidän uunista on joskus aikojen saatossa luukun kulmasta irronnut ja hävinnyt lämpömittari. Jussilta saatiin lainaksi "irtomittari". Löysin kuitenkin myöhemmin Carrefourista meille ihan oman mittarin. Lihalämpömittari olikin sitten vaikeampi asia. Parina päivänä käytin yhteensä useamman tunnin kiertämällä kaupungilla keittiötarvikkeita myyviä liikkeitä. Ei, täältä ei tosiaan löydy mistään lihalämpömittaria. Ehkä Ikeasta olisi löytynyt, mutta sinne ei enää polkupyörällä polje. |
Aika arviolta siis paistetiin meidän kinkkua. Uunin säätäminen tiettyyn lämpötilaan ei myöskään ole kovin helppoa, uunissa ei ole termostaattia vaan liekkiä voi vain säätää pienemmäksi tai suuremmaksi.
Ei oikein tiedetty tuleeko meidän kinkusta mitään tai että mitä siitä tulee, niin ei osattu varata mitään lisukkeita sitä varten. Kinkku kypsyi aikanaan ja uunin jälkilämmöllä lämmitettiin aattoillan ruuaksi joulutortillat.
 |
| Tänään Timo sitten aamulenkillä keksi, että perunalaatikonhan minä voisin pyöräyttää. Siis minä! Timo on meidän pääkokki. En ole koskaan moista kotonakaan tehnyt. Eihän siinä kuitenkin muu auttanut, kun ostaa minimarketista säkillinen perunoita ja ryhtyä hommiin. Imellettyä siitä ei tullut. En tiedä olisiko ajan kanssa tullut, mutta nyt sose ehti seistä vain pari tuntia. |
 |
| Kinkusta tuli oikein hyvä. Suomalaiselta joulukinkulta se ei kuitenkaan suolaamattomana maistunut. |
 |
| Perunalaatikostakin tuli ihan perunalaatikon näköistä. |
Jälkiruuaksi olin löytänyt El Corte Inglesistä meidän perinteisiä jälkiruokajoulusuklaita, After Eightejä.
Maailmalla joulu on aina vähän erilainen kuin kotona. Oltiin missä tahansa, jokainen meistä tekee omannäköisensä joulun. Me ei koskaan Suomessakaan joulusta liikaa stressattu vaan keskityttiin vain hyvää ruokaan.
Joulupukki meillä ei vielä ole käynyt. Saa nähdä, josko Itämaan viisaat tietäjät toisivat meille Espanjalaisen perinteen mukaisesti jotain pientä.
