Pysytään toistaiseksi Grenadalla

Jonna 24.8.2016 3:59:38 EEST

N 11° 59.975', W 61° 45.859'

Viime blogin jälkeen on satanut vähemmän. Vesitankit alkoivat olla tyhjät, joten meidän oli aika välillä nostaa ankkurimme ja käydä marinan polttoainelaiturissa vesitankkauksella.

Ei ankkuriboksia koskaan voi ihan puhtaana pitää, mutta nyt oli kipparin mielestä ketjussa sen verran kasvustoa, että sitä piti vähän lastalla tökkiä vähemmäksi. Kasvustoa ei kuitenkaan ollut koko matkalla, vaan vain muutaman metrin matkalla lähellä veden pintaa.

Olemme jo useamman viikon kärsineet sähköongelmista. Sitä ei ole riittävästi. Kulutusta emme ole lisänneet, mutta akut eivät jaksa pitää laitteita päällä. Hankimme akut puoli vuotta sitten Martiniquelta. Nyt selvitämme paikallisen Vetus-jälleenmyyjän kanssa, mitä Vetuksen kansainvälinen takuu tarkoittaa. Joka tapauksessa tällä hetkellä meillä on neljän akun sijaan yksi. Se ainoa on meidän starttiakku, jonka kanssa pitää olla varovainen, ettemme pura sitä liikaa. Kylmäboksi on meidän suurin sähkön kuluttaja, ainakin silloin, kun emme ole liikkeellä. Nyt olen hakenut jo kahtena päivänä säkillisen jäitä. Näin voimme kytkeä kylmäkoneiston pois päästä ja ruuat silti säilyy. Katsotaan kauanko selvitystyö kestää. Jos saadaan uudet akut tilalle, niin ei sekään hetkessä tapahdu. Paikallinen jälleenmyyjä ei myy Vetuksen AGM-akkuja, joten helppoa ja nopeaa ratkaisua ei ole odotettavissa. 

Perjantai-iltaisin sataman ravintolassa on musiikki-ilta. Siellä on aina ensin steelpan -bändi jota seuraa ns. tavallinen bändi. Tämän jälkeen iltaa jatkaa DJ, mutta niin myöhään emme ole koskaan olleet paikalla. Steelpan rummut on aikoinaan kehitetty Trinidadissa vanhoista öljytynnyreistä.

Steelpan on mielenkiintoinen soitin. Se on rumpu, mutta sillä voi soittaa melodiaa kuten vaikka pianolla.

Dominoa pelatessa olen tutustunut moniin ihmisiin. Jotkut meistä ovat täällä uusia, ja jotkut ovat olleet täällä vähän pidempään.

En tiedä kuinka kauan Mirelle on täällä viihtynyt, mutta luulisin, että vuosia on paljon takana. Tuskin ihan uusi tulokas pääsisi orkesterin vierailevaksi soittajaksi lähes joka perjantai.

Täällä suurin osa veneistä on ankkurissa. Ankkurin pitävyys on elinehto. Mekin vaihdoimme vanhan CQR-annkurimme keväällä modernimpaan Rocna Vulcan ankkuriin.

Crazy Horse oli suurempana veneenä uloinpana lähden suulla ankkurissa. Emme tarkkaan tiedä, mitä siellä tapahtui, mutta eräänä iltapäivänä siellä oli koko joukko avuliaita veneilijöitä auttamassa ja paikallisen sukellusfirman nainen sukeltamassa. Jotenkin tämä kaikki liittyi ankkuriongelmiin. Vene on kyllä ollut samalla paikalla jo viikkoja ellei kuukausia. Aamulla jotain oli kuitenkin taas tapahtunut ja vene ajautui niemen kärjessä olevalle riutalle.

Siellä se pari päivää makasi ja olimme aivan varmoja, että ei mikään voima sitä saa sieltä ehjänä pois hinattua. Ensimmäisenä päivänä paikalla saapui pieni hinaaja. Se yritti vähän vetää, mutta ei siitä ollut mitään apua.

Keskiviikon dominopeleissä juttelimme myös kyseisestä aluksesta ja kaikki olivat varmoja ja surullisia siitä, että ei sitä sieltä ehjänä pois saa. Pelin jälkeen huomasimme yllättäen, kun hinaaja toi paatin marinan laituriin.

TImo oli kotona kuvannut irroitusta. Hinaaja ei tasaisella vedolla edelleenkään saanut mitään aikaiseksi. Lopulta se oli ajanut kiskottavan lähelle ja kiihdyttänyt täysillä. Näillä hurjilla nykäyksillä se lopulta sai veneen pois kiviltä.

Varmasti alukseen tuli vaurioita ja hinaajan väki huutelikin marinasta pois lähtiesssään jotain vaurioituneesta peräsimestä. Siellä se kuitenkin edelleenkin laiturissa kelluu, joten mitään mahdottomia vaurioita ei tullut. Todennäköisesti tuollaisesta kuitenkin peräsin- ja potkurivaurioita tulee. Teräs on kuitenkin vahvaa. Niin kovin vene aallokon voimasta kivillä keikkui, että puu- tai lasikuituvene tuskin enää tuon jälkeen kelluisi.

Nyt alkaa kovasti näyttämään siltä, että meidän lähtö Trinidadiin siirtyy paljon tai peruuntuu jopa kokonaan. Emme usko, etta uusia akkuja saamme ihan hetkessä. Muitakin asioita on vähän kesken. Rupeamme selvittämään täällä mahdollisuuksia tehdä muutamia hankintoja ja töitä, joita olimme suunnitelleet Trinidadissa tehtäviksi.

Vastoinkäymiset toki joskus harmittaa, mutta Grenadalle "juuttuminen" ei niin kovasti. Täällä on erittäin hyvä ja mukava olla. Atlantin myrskyjen kehitystä kuitenkin seuraamme päivittäin. Vaikka on jo vähän päätetty jäädä tänne syksyyn asti, niin vene pidetään edelleenkin siinä kunnossa, että merelle voimme lähteä milloin vain. Hurrikaanin riski Grenadalla ei ole suuri, mutta siihen pitää kuitenkin varautua. Meillä on monta erilaista suunnitelmaa, riippuen tilanteesta. Otamme myrskyt ja turvallisuutemme vakavasti.

Jos jostain syystä joutuisimme lähtemään merelle, niin sähköjenkin kanssa pärjäämme. Meillä on dieseliä niin paljon, että voimme pitää moottoria tuottamassa sähköä usemman vuorokauden. Sähköntuotantomme ja turvallisuutemme myös näiltä osin on siis kunnossa.

Kaikkien meidän elämässä on välillä parempia ja huonompia päiviä. Eilinen ei ehkä ollut niitä parhaita. Akut olivat toimimattomat ja kauan odotetussa Euroopasta tilatussa paketissa oli risa osa. Tämän lisäksi vessan huuhteluletkuun oli vielä uinut joku möllikkä, joka tukki koko letkun. Jo eilen iltapäivällä saimme kuitenkin akut tutkittavaksi ja asiat eteenpäin. Se risa osakin tulee sieltä Euroopasta joskus ja vessakin toimii taas normaalisti.

Tänään oli taas jo lähes normaali päivä, paitsi että tuota akkukapasitettia on vähän niukasti. Huomenna on taas domino-päivä :) Elämä siis jatkaa raiteillaan täällä Prickly Bayssä.