Lomalla telakalta

Jonna 16.11.2016 0:16:46 EET

N 12° 1.315', W 61° 40.741'

Maisema parvekkeelta.

Palataan kuitenkin vähän ajassa lähes kuukausi taakse päin.

Kanarialla teimme suuria remontteja. Sitloodan tiikit olisimme halunneet uusia jo siellä, mutta Kanarialle oli laitonta, tai ainakin hyvin vaikeaa, tuoda tiikkiä.

Nyt oli tiikkien uusimisen aika. Mukava niiden päällä oli vielä kävellä ja istua, mutta lopun alkua oli kuitenkin havaittavissa. Sitloodan pohjalla olevien tiikkien päälle astuttaessa, ne antoivat periksi. Penkitkin olivat jo sen verran kuluneet, että ruuvien tapit olivat irronneet aikapäiviä sitten.

Kun olimme sopineet työstä paikallisen telakan kanssa, ja maksaneetkin jo tilattavat tiikit etukäteen, oli aika alkaa purkamaan vanhoja. Osa paneeleista vaati raakaa voimaa. Lahoimmat irtosivat helpommin. 

Tämä oli yksi niistä vaikeammista.

Ja tämä irtosi lähes itsestään. Tämän alla on vesi litissyt ainakin vuosikaudet, jos ei vuosikymmenet. Paneelin pohjana on käytetty vaneria, jonka päälle on liimattu tiikkirimat. Vaneri oli suurimmalta osalta muuttunut mullaksi.

"Multilla" jurrutin sen, mitä Timolta jäi jäljelle. Kovin tarkkaa työtä ei tarvinnut tehdä, koska tässä vaiheessa meille tuli jo selväksi, että emme selviä pohjatöistä ilman hiekkapuhallusta. Alumiini oli monissa paikoissa syöpynyt kovinkin pahasti. 

Ensin suunnitelmissa oli tulla telakan laituriin tekemään tiikkityöt. Hiekkapuhalluksen tarve kuitenkin muutti suunnitelmat. Tarkoituksemme oli hoitaa pohja joka tapauksessa kuntoon ennen kauden alkua, joten se tehdään nyt tässä samalla.

Nyt en kirjoita tästä tiikkiprojektista enempää, tehdään tästä sitten oma juttunsa, kun projekti saadaan päätökseen.

Kaksi viikkoa sitten Iiris nousi kuivalle maalle.

Tähän nosturiin olisi mahtunut hieman suurempikin vene. Sää on ollut sellainen, kuin kuvasta näkyy, tosi pitkään. Sateita on ollut todella vähän.

Kun nousimme telakalle, sää muuttui. Saapuessamme kuiva kenttä, oli nyt mutavelliä. Onneksi älysimme äkkiä napata "kynnysmaton" naapuriveneeltä, joka lähti veteen. Me olemme tottuneet kulkemaan jollalla paljain jaloin ja laittamaan varvastossut jalkaan jollalaiturilla. Tämä märän hiekan ja mudan keskellä eläminen vaatii vähän totuttelua.

Iiriskin selvästi ilmaisee mielipiteensä. Ei taida sekään tykätä elämästä telakan kentällä.

Ei sade nyt ihan toivotonta ole ollut. Suurin osa pohjan liasta lähti painepesurilla. Näkin kantoja Timo joutui kuitenkin rapsimaan siiklillä. Tässä samalla löytyi useita kohtia, joista epoksi primeri lähti irti melko laajoilta alueilta. Niinkuin tuo edellisen kuvan surukeula.

Hiekkapuhallusta varten Iiris siirrettiin telakalla toiseen paikkaan. Hiekkapuhallus on sottaista hommaa, joten sitä ei voi tehdä sellaisen veneen vieressä, jonka kylkiä kiillotetaan.

Tästä alkoi myös meidän loma. Koko sitlooda hiekkapuhallettiin, joten pääluukku jouduttiin teippaamaan umpeen. Silloin veneessä ei voi enää asua. Pääsemme kyllä veneen sisälle keulakannella olevasta kansiluukusta, mutta ilmankierron puuttuessa veneessä ei oikeasti voi asua. Ennen umpeenteippaamistakin lämpötilat sisällä kuivalla maalla nousivat iltapäivällä 35 asteeseen.

Grenada Marine on hyvin syrjäisessä paikassa. Siksi alunperin mietimme veneen ylösnostamista jossain muualla. Nyt ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja.

Majoitusvaihtoehdotkin ovat täällä vähissä. Olemme majoittuneet pieneen ja rauhalliseen resorttiin telakan viereisessä lahdessa, La Sagesse. Tämän hotellin rakennukset ovat ainoat rakennukset tämän lahden rannalla. Kohderyhmänä ovat ne, jotka oikeasti haluavat irti arjesta. Huoneissa ei ole TV:tä, radiota, puhelinta eikä kelloa. Langaton internet onneksi kuitenkin toimii hyvin.

Tällä paikalla on alennushinta meille telakalla oleville veneilijöille. Ei se halpa ole, mutta siihen sisältyy kuljetus telakalle ja takaisin. Jos olisimme menneet edullisempaan paikkaan, olisi erotus kulunut auton vuokraan. Vuokra-auto olisi silloin ollut välttämätön. Erittäin viihtyisä paikka tämä on, pieni perheyritys.

Muutamaksi päiväksi meidän piti tänne tulla, mutta huomenna tulee jo viikko täyteen. Saa nähdä päästäänkö tällä viikolla muuttamaan takaisin kotiin. Säät taas sanelee. Sitten kun sitlooda on maalattu valmiiksi, muutamme takaisin kotiin.

Viime perjantaina kaiken hiekkapuhalluksen ja mudan keskelle Sherri toimitti meille paketin. Omat haasteensa oli nostaa tavarat keulaluukusta sisään, mutta hyvin se sujui. Kerrotaan sitten, mikä laite on kyseessä, kun päästään sitä joskus asentamaan. 

Jos tästä blogista on saanut sen käsityksen, että koko ajan sataa, niin se ei pidä paikkaansa. Sateet tulevat kuuroina. Telakalla ollessa olemme joutuneet myös olemaan vähän liikaa auringossa. Sen vuoksi hotellille palattuamme, olemme pysyneet visusti sisätiloissa.

Tänään oli liian pilvistä, että olisimme uskaltaneet maalata viimeisen eliönestomaalikerrosta pohjaan. Nyt sää oli kuitenkin mitä mainioin rantakävelylle. Hotellin ranta on erittäin hienoa hiekkaa, sillä on mukava kulkea. Pitkälle ei pääse. Ehkä 500 metrin päähän. Siellä kuitenkin kävimme kääntymässä.

Tältä hotellimme näyttää kauempaa katsottuna. Pienet ja matalat rakennukset luonnon keskellä.

Lahden suulla on vähän riuttoja suojaamassa, mutta veneitä täällä ei silti ole. Lahti on liian avoin Atlantille.

Tämä on hiekkarannan toinen ääripää. Huoneemme on heti näiden kasvien takana.