Nivelen odottelua

Jonna 1.7.2018 5:00:41 EEST

N 8° 28.990', W 79° 56.652'

Hieman on taas tarinat odottaneet kirjoittajaa. Uuden nivelen (vakionopeusakselin) hankinta ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin olisi voinut luulla. Tai tavallaan se olisi voinut olla, mutta halusimme samalla uusia vähän muitakin siihen liittyviä osia. Tästä aiheesta ehkä joskus myöhemmin lisää. Tilanne tällä hetkellä on se, että osat ovat matkalle meille ja paketin seurannan mukaan olleet tänään Belgiassa.

Odottelu on tietenkin tylsää, varsinkin kun oikeasti haluaisimme olla jossain ihan muualla, mutta toisaalta ei olo täälläkään niin kovin kurjaa ole.

Keskiviikkoisin on satamassa nyyttikestit.

Tässä odotellessa on ollut aikaa askarrella kaikenlaista. Matkaveneen työlistaa on käytännössä mahdoton koskaan saada tyhjäksi. Aina on niitä hommia, jotka tehdään sitten joskus. Nyt oli aika kehittää vedenkeräysjärjestelmä. Meidän biminiä, eli avotilan aurinkokatosta, nostaa kaarelle naru keskeltä kangasta, johon teimme reiän ja laitoimme siihen läpiviennin. Nyt jos haluamme kerätä vettä, löysääme ylhäällä pitävän narun ja kiristämme vastaavasti alaspäin vetävän narun. Näin biminiin syntyy kuoppa letkun kohdalle ja vesi virtaa ämpäriin tai kanisteriin. Kokeilimme järjestelmää yhden sadekuudon ajan ja se toimii loistavasti. Iso pesusoikko täyttyi aivan hetkessä.

Meillä on myös vedentekolaite, mutta  se ei tarkoita sitä, etteikö sadevettä silti kannattaisi kerätä pesuvedeksi. Vesikone tekee vettä hitaasti ja tarvitsee sähköä sekä aina silloin tällöin uudet suodattimet. Pyykki- ja suihkuvedeksi sadevesi kelpaa oikein hyvin. Kelpaisi se juotavaksikin, mutta sitten pitäisi olla keräin joka olisi varmasti aina puhdas. Koskaanhan ei voi tietää, jos vaikka lintu on jättänyt terveisensä biminin päälle.

Sataman aallonmurtajan toisella puolella on paljon kalaveneitä ja rannassa kalastajakylä. Jos aallokko on suurta, on kaikki veneet vedetty rannalle. Jos on rauhallisempaa, on niitä ankkurissa kymmeniä. Joka päivä ne käyvät kuitenkin kalassa. Eräänä päivänä olimme rannalla katsomassa, kuinka isot ja painavat avoveneet saadaan ylös ja alas. Verkkolippujen kohot ovat monikäyttöisiä. Ensin niitä käytetään rullina veneen alla vesille laskussa ja sitten ne heitetään lopuksi veneen kyytiin. Sama tietenkin toisessa järjestyksessä toiseen suuntaan. Mutta kyllä siinä aika monen kalapaatin miehistöt tarvitaan tekemään yhteistyötä, sillä yhden veneen miehistöllä ei venettä saa edes alamäkeä veteen.

Kalastajat palaamassa kotiin. Emme ihan tarkkaan tiedä mitä ja millä menetelmillä nämä täällä kalastavat, mutta tuntuvat liikkuvan ihan kaikkina vuorokauden aikoina.

Ja kohta mekin kalastamme! Ainakin meillä on nyt enemmän tarvikkeita kuin ennen.

Kirjoitimme joskus vuosia sitten Kanarian Saarilla neljästä ruotsalaisesta nuoresta miehestä, jotka lähtivät Atlantin yli Albin Vegalla nimeltä "Rose". Heidän blogi loppui Trinidadille. Myöhemmin näin saman veneen Grenadalla, mutta sillä oli jo uudet ruotsalaiset omistajat. Nyt eräänä päivänä meidän viereen ilmestyi ruosalainen vene ja kuinka ollakaan, miehistö oli osittain sama kuin Rosessa. Heitä oli vähän jäänyt kaivelemaan, että Atlantin lisäksi pitäisi vielä Tyynimerikin ylittää. Olivat ostaneet nykyisen veneen Trinidadilta toisilta ruotsalaisilta. Ilmeisesti ruotsalaiset eivät voi myydä veneitä kuin toisilleen...

Tällä kertaa vene, Ronja nimeltään, ei ollut ihan niin hyvässä kunnossa kuin voisi toivoa. Heillä oli ollut jo monen monta ongelmaa ennen Panamaa. Tyynenmeren ylitykseen kuitenkin lähtivät. Kaksi päivää olivat olleet matkalla, kun ohjausvaijeri petti. Se oli siinä. Takaisin palaamisen jälkeen sen olisi voinut korjata, mutta pojille riitti. Ei tällä veneellä.

Ronjan epäonni oli meidän onni, meidän ja naapurimme Barryn. Heillä oli veneessä kolmen hengen eväät Galapagosille saakka. Kolme urheilullista miestä syö paljon. Koska heidän matka päättyi tähän, he halusivat antaa meille kaikki heidän ruokansa. Samalla kun toiset kärräsivät kottikärryillä säilykepurkkeja meidän aisalle, toiset kantoivat kuivamuonaa jätesäkeillä. Nämä sitten jaettiin Barry kanssa noin puoliksi vähän sen mukaan mistä kukin tykkäsi enemmän tai vähemmän.

Pariksi viikoksi Ronjan miehistö lähti Panama Cityyn nauttimaan hotellielämästä, katsomaan jalkapallon MM-kisoja ja yrittämään myydä venettä. 

Yhtenä päivänä Ronjan väki ilmestyi takaisin veneelle. Tiesimme, että heillä oli vielä henkilökohtaisia tavaroita veneessä, joita he jossain vaiheessa tulisivat noutamaan. Naapurimme Barry oli jo heidän Cityyn lähtiessä kertonut olevansa kiinnostunut heidän perämoottoristaan. No, nyt oli kaikki kaupan, koska veneelle ei ollut löytynyt ostajaa.  Puheiden perusteillä he olivat yrittäneet myydä venettä vain ruotsalaisille ja norjalaisille. Ottajan he olivat kuitenkin veneelle löytäneet, meidänkin käyttämän Panaman kanavan agentin Erickin. 

Nyt he alkoivat tyhjentämään venettä todenteolla. Me ostimme yhdeltä miehistön jäseneltä järeän ammattilaatua olevan akkuporakoneen, olisi muuten vienyt repussaan takaisin Ruotsiin. Lisäksi ostimme hieman kalastustarvikkeista. Kuva olikin jo tuolla ylempänä.

Barrylle sen sijaan kelpasi perämoottorin lisäksi myös tuuligeneraattori. Robert kävi sen irroittamassa jo illan pimettyä ja vesisateen alettua. Ihanan huolellisia ihmisiä nämä ruotsalaiset, sillä olivat hyvin huolissaan reijästä, joka johtojen irroittamisen jälkeen jäi tyhjäksi. Siitähän sataisi sisään. Harva viitsisi enää murehtia, kun antaa veneen ilmaiseksi pois. Jotain muutakin pikkukamaa meille heiltä tuli, mutta Barry maksoi sen verran hyvin heille perämoottorista ja tuuligeneraattorista, että antoivat sitten hänelle vielä vähän enemmän tavaraa kaupan päälle.

Tässä osia odotellessa Timolla on ollut aikaa myös elektroniikkaharrastukselle. Tämä härveli huolehtii jatkossa siitä, että halutessamme ankkurivalo tai kulkuvalot menevät päälle ja pois auringon laskiessa ja noustessa. Toki niitä voi edelleenkin myös manuaalisesti laittaa päälle, jos vaikka auringon paistaessa sumu yllättäisi.

Monia muitakin asennuksia ja parannuksia on tässä tehty. Joskus työpiste ei ole ihan se ergonomisin.

Arvion mukaan odottamiemme osien pitäisi olla täällä ensi keskiviikkona. Nähtäväksi kuitenkin jää, saadaanko osat tullista läpi saman viikon aikana. Aina kaikki ei toimi ihan niin sukkelasti.