Jonna 10.6.2017 4:31:50 EEST
N 12° 4.820', W 68° 51.778'
Curacaon pääkaupunki Willemstad on jakautunut kahteen osaan. Kaupungin jakajana on vesireitti ja satama, joka jatkuu pitkälle sisämaahan. Kaupungin puolikkaat yhdistävä 167 metriä pitkä ponttoonisilta on palvellut kävelijöitä jo yli sata vuotta.
Ensimmäisen kerran ylitimme sillan samana päivänä kuin saavuimme tänne. Meidän ankkurilahden rannalta liikennöivän bussin päätepysäkki on Pundan kaupunginosassa. Pundan nurkalta löytyi tulli. Muut maahantulomuodollisuudet, passintarkastus ja satamaviranomaiset löytyivät vastarannalta (Otrobanda) laivasatamasta. Palattuamme takaisin Pundan puolelle, menimme väsyneinä ja nälkiintyneinä lähimpään rantaravintolaan nauttimaan ankkurikaljat ja syömään. Silloin näimme ensimmäisen kerran sillan avautuvan. Aika hauska, kun pitkä ponttoonisilta käynnistää dieselmoottorinsa ja lähtee ajelemaan, no, ei ehkä ihan ajelemaan, kääntymään vain saranansa varassa.
Heti seuraavana päivänä tulimme uudestaan kaupunkiin. Tällä kertaa tärkein syy oli paikallisen sim-kortin hankinta, jotta pääsisimme internettiin kotonakin. Toki tärkeimmät asiat olimme hoitaneet kännykällä jo edellisenä päivänä ankkurikaljoja hörpätessä.
Nyt emme olleet niin väsyneitä ja kiirettäkään ei ollut. Nautimme normaalista turistin elämästä. Vain erona "oikeisiin" turisteihin on, että meillä ei ole selfie-keppiä. Voimme siis vain vuorotellen kuvata toisiamme.
 |
| Siinä sillalla ihmetellessämme alkoivat varoituskellot soimaan, portit menivät kiinni ja silta rupesi avautumaan. Ihmisiä ei sillalta ajeta pois, koska kääntyvä ponttoonilaituri ei varsinaisesti ole kovin vaarallinen paikka. |
Silta avautui raolleen, pikkuhinaaja ajoi ulos ja silta alkoi menemään kiinni. Ei mennytkään. Silta rupesi uudestaan avautumaan, nyt enemmän kuin raolleen. Emme olleet paljon kiinnittäneet huomiota muihin ihmisiin, paitsi että monet juoksivat vauhdilla portista ulos ennen sillan avautumista. Nyt selvisi syy juoksuun. Silta avautuikin kokonaan tällä kertaa. Koko pitkällä sillalla olimme vain me ja yksi toinen pariskunta. Muut olivat ymmärtäneet kiirehtiä rannalle. Sillalle on myös sijainen. Jos silta joudutaan pitämään auki kovan tuulen takia tai silta avataan kokonaan laivaa varten, on käytössä lautta, joka kuljettaa ihmisiä rannalta toiselle. Me ihmettelimme sillalla tätä kaikkea, poispääsyä ei ollut, muut kulki jo lautalla.
 |
| Onneksi meillä ei ollut kiire ja olemme myös hyvin kiinnostuneita merenkulusta. Aivan sillan ulkopuolella oli rahtilaiva, jonka toivoimme tulevan sisään. Nosti se kyllä sattumalta siinä odotellessa ankkurinsa, mutta jatkoi matkaa muualle. Hetken odottelun jälkeen hollantilainen sotalaiva ilmestyi linnoituksen nurkan takaa, tätä varten oli silta avattu. |
Vajaa puoli tuntia vietimme sillalla. Ei harmittanut yhtään. Mielenkiintoinen kokemus. Onneksi olimme laittaneet aurinkorasvaa, koska muuten olisi ollut vähän rankkaa iholle ilman mitään varjoa.
Jos meillä joskus sattuisi olemaan kiire, mikä on kyllä hyvin epätodennäköistä, osaamme jatkossa varoa sillan avaamista lipputangossa liehuvan lipun väristä. Tämän sillan tulemme kuitenkin varmasti ylittämään vielä lukemattomat kerran ennen syksyä.
