Jonna 10.6.2016 4:10:55 EEST
N 14° 27.967', W 60° 52.220'
Me emme koskaan hinaa jollaa perässämme avomerellä. Saaren suojassa saatamme sitä hinata, mutta aina silloinkin nostamme koneen Iiriksen peräkaiteeseen. Ostimme uuden perämoottorin jo yli kaksi kuukautta sitten, mutta tähän asti olemme ne muutamat koneen nostot tehneet tilapäisellä naruvirityksellä. Vanhassa koneessa oli hyvin toimiva naru/liinaviritelmä, mutta emme sitä kuitenkaan siitä irroittaneet. Sillä saatiin vielä helposti nostettua kone uuden omistajan kyytiin.
Valmiita nostoliinojakin saisi kaupasta, mutta se ei oikein ole meidän tyylistä. Parempi tehdä itse. Valmiissa systeemeissä hintakin on materiaalien määrään nähden vallan korkea.
Monenlaisia suunnitelmia meillä ehkä parin kuukauden aikana olla, nyt niistä paras pääsi toteutukseen.
 |
Timo toimi suunnittelijana ja teki kaavat. |
 |
| Minä ompelijana sain peruuttamattoman tehtävän, leikata oikean kokoiset kankaanpalat. |
Olin ostanut muutaman metrin sunbrellaa Sint Maartilta. En silloin vielä tiennyt, mitä kaikkea siitä tehtäisiin, mutta tiesin sen vielä tulevan tarpeeseen
 |
| Nyt meillä on perämoottorille uusi hieno nostohuppu. Hupun päätarkoitus on pitää liinat sopivissa kohdissa. Moottorissa kun on kaikenlaisia vipstaakkelia, esim. bensahana ja vaihdevipu. Emme halua, että nostoliinat painavat näitä tai muitakaan tärkeitä osia. Huppu kiristyy tarranauhoilla, mutta koska vaarana on, että tarrojen päät takertuvat nostettaessa johonkin. on ne vielä varmistettu pikkunaruilla. |
Perämoottorin nostohuppu oli viimeisiä ns pakollisia töitä ennen matkan jatkumista kohti etelää.
Tiistaina kävelimme naapurilahteen, missä tiesimme nettikahvilasta löytyvän tietokone, jolla voi hoitaa maastapoistumismuodollisuudet. Pienen etsimisen ja kyselemisen jälkeen löysimme oikein paikan, Cyberbase. Portti oli lukossa, mutta seinässä olevan aikataulun mukaan, sen olisi pitänyt olla avoinna. Vähän aikaa mietimme, että mitä nyt. Kävelymatka ei ollut kuin pari kilometriä, mutta varsinkin kaatosateessa se oli melko tylsää. Päätimme kuitenkin lähteä takaisin kotiin ja yrittää seuraavana päivänä uudestaan. Onneksi vielä lopuksi vilkaisin taakseni, sillä näin naisen kävelevän kohti porttia avain kädessä. Saimme hoidettua paperityöt ja laitoimme lähtöpäiväksi keskiviikon, eilisen.
Eilen suunnitelmat kuitenkin taas vähän muuttuivat. En mene kovin tarkkoihin yksityiskohtiin, mutta vessanpöntöstä septitankkiin menevä letku ei enää liikuttanut tavaraa. Tiedämme, että suolaisilla vesillä ongelmana on virtsan ja suolaveden sekoitus, joka kerää putkeen kalkkikiveä. Emme kuitenkan olleet aivan varmoja saisimmeko letkun ehkänä pois, joten päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että siirrymme Le Mariniin, josta on mahdollista ostaa uutta letkua
Selvitimme siis itsemme takaisin Martiniquelle ja rupesimme töihin. Samalla reissuilla, kun kävimme hoitamassa viranomaisasiat kuntoon, ostimme myös pätkän uutta letkua.
Onneksemme saimme letkun kuitenkin ehjänä pois. Taivuttelun, paiskomisen ja vasaralla hakkaamisen jälkeen saimme letkusta kalkkikiven irtomaan.
 |
| Tällaista "kivea" oli letkussa paljon. |
Kun kerran jouduimme tulemaan tänne Le Mariniin, niin hoidamme täällä samalla muutamia tavallisia arkiasioita. Huoltoasemalta saa edullista vettä, joten sään salliessa on huomenna pyykkipäivä. Lisäksi täällä on kohtuullisen hyvät ruokakaupat, joista vähän täydennämme varastojamme. Toivomme pääsevämme jatkamaan matkaa viimeistään alkuviikosta.
