27.6.16

Laivoja ja kukkaloistoa

Jonna 27.6.2016 3:51:40 EEST
N 12° 2.617', W 61° 45.346'

Karibia on puhjennut kukkaan. 

Saapuessamme Hillsboroughin ankkuroimme lähelle laituria, jotta meillä olisi lyhyt jollamatka.

Laiturissa oli yllättävän kova liikenne. Paikalliset vesibussit kävivät päivittäin pari kertaa. Sen lisäksi laiturissa oli lähes koko ajan muutama pieni rahtialus.

Tässä kuva paikallisesta rahtialuksesta. Kun seurasimme näiden purkamista ja lastausta, niin ylllättävän paljon pieneen alukseen mahtui. Miehistöt olivat myös melko suuria, eikä syyttä. Tavarat siirtyivät aluksesta pienen lava-auton kyytiin ilman, että kukaan otti askeltakaan. Ihmisketju oli tarpeeksi tiuha ja tavarat lensivät kaaressa kaverilta seuraavalle jne.

Yhtenä päivänä laiturissa oli jo vähän suurempi alus. Nyt oli käytössä jo nosturi ja trukki.

Vajaan viikon seurasimme laiturin liikkeitä silmä tarkkana. Tai no, minä ehkä vähän tarkempana kuin Timo. Jotenkin vain kaikki laivat, pienet ja suuret, kiehtovat minua kovasti. Liekö veren perintönä minulle tullut?

Eräänä päivänä olin palaamassa kaupasta jollalle, joka oli tässä samaisessa, kylän ainoassa laiturissa. Viranomainen portilla pysäytti minut ja oli kiinnostunut veneemme sijainnista. Sen selvittyä, käski meidän siirtymään, koska aamulla tulisi iso laiva ja me olisimme sen tiellä.

Siirryimme kaapelinmitan verran sivuun, reilusti pois laiturin läheisyydestä. Illan hämärtyessä mittailin silmilläni laituria ja laskeskelin, minkä kokoinen laiva siihen mahtuisi. Päädyin sellaiseen tulokseen, että 70 metrinen voisi vielä mahtua.

Ei laiva ihan luvatulta kahdeksalta saapunut, mutta aamulla saapui kuitenkin. Pituuttaa Sierra Leonen lipun alla seilaavalla laivalla oli AISin mukaan 62 metriä.

Nyt oli jo käytössä oikea nosturi, vaikka kaivinkoneelta näyttikin. Emme menneet lähemmin tutkimaan, mutta jotain (koko ajan samannäköistä tavaraa) se päivän verran purki autojen lavoille.

Seuraavana aamuna heräsimme ja hämmästyimme, kun edelleenkin laiturissa oli laiva, mutta se oli vaihtunut. Nyt AIS näytti sen pituudeksi 64 metriä. Kyllä se 70 metrinenkin varmaan olisi mahtunut, syväys voisi kuitenkin tulla vastaan. Laiturissa oli reilu 4 metriä vettä.

Jossin vaiheessa suunnittelimme siirtyä läheisen Sandy Islandin ankkuripaikalla. Monista eri syistä johtuen, emme kuitenkaan siirtyneet. 

Lähtiessämme purjehdimme Sandy Islandin ohi. Hienolta näytti, mutta kovin tuuliselta ja suojattomalta. Snorklaamaan olisi ollut kiva mennä, mutta kova tuuli ja aallokko ei tee siitä niin miellyttävää. Kyllä me vielä ehdimme.

Seilasimme reilut 30 mailia Grenadan pääsaarelle ja pääkaupunkiin St. George'siin. Täällä ankkuroimme reunimmaiseksi veneeksi väylän viereen. Valitettavasti jäi kuvat ottamatta, kun konttialukset pyyhkivät vierestä. Kiikaroimalla onneksi näkee niiden syväyden, kovin kovaa eivät ainakaan pääsisi päälle ajamaan, kun pohja kyntäisi jo hiekkaa.

Sataman läheisyydestä kertoo linjataulut lähirannassa. Näitä valaistuja linjatauluja emme ole paljon viimeaikoina nähneet. Ovathan ne muutenkin maailmasta häviävä asia kaiken elektroniikan tehdessä ne lähes tarpeettomiksi. Ainakin Suomessa Rovaniemen asiantuntijat yrittävät kovasti poistaa ne saariston maisemasta.

St. George'sin satama on parhaita luonnonsatamia, mitä on tullut vastaaan. Satamaan johtaa vähän mutkainen, mutta luonnon muovaama yli 20 metriä syvä reitti. Itse satama on vanha tulivuoren kraateri, syvä ja suojainen.

Yleensä rantamaisemat ovat vihreitä. Nyt on kuitenkin sellainen aika vuodesta, että punainen on tosi vahvasti esillä.

Nyt meidän on tarkoitus viettää vielä ehkä muutama viikko täällä Grenadalla. Sitten siirrymme Trinidadille. Pahimmat hurrikaanikuukaudet ovat elo- ja syyskuu. Silloin haluamme olla mahdollisimman hyvässä tallessa eli mahdollisimman etelässä. Tännekään ei ole usein hurrikaani iskenut. Viimeksi vuonna 2004 ja sitä ennen 1960, Mahdollisuus on kuitenkin aina olemassa ja meillä jokainen päivä alkaa sillä, että tarkistamme Yhdysvaltojen hurrikaanikeskuksen myrskytiedotteet. Myrskyt eivät kehity hetkessä, joten hyvällä seurannalla ja valmistautumisella voi välttää pahimmat tilanteet.