Kuvia tältä päivältä

Jonna

N 32° 44.504', W 16° 42.709'

Aamulla vesi lensi jo aallonmurtajan yli. Iltapäivällä alkoi vesi tosissaan lentämään aallonmurtajan yli.

Aallonmurtajassa kiinni ollut laituri petti ensimmäisenä. Viimeinen vierasvene oli siirretty siitä vartti aiemmin pois. Paikallinen turistivene oli siinä vielä kiinni.

Lisää aaltokuvia.

Iiriksellä on toistaiseksi kaikki hyvin.

Kriisinjohtaja vauhdissa. Komensi joukkoja rannassa. Meidät laittettiin täyttämään isoja fendareita.

Aallonmurtajalaiturin kappaleita.

Meidän laiturin pää.

Ja vielä lisää laiturinkappaleita.

Me lähdetään nyt syömään ja katsotaan sitten aamulla miltä satama näyttää. Emme usko, että Iiris uppoaa.

Evakossa

timo

N 32° 44.504', W 16° 42.709'

Täällä harvinainen etelämyrsky on alkanut rikkoa marinan laitureita. Keli on pahentumassa. Siksi kaikki veneissä asuvat on evakoitu hotelliin.

Meillä on kaikki hyvin!

Madeira

Jonna

N 32° 44.504', W 16° 42.709'

Satamaksi Madeiralla valitsimme Quinta do Lorden Marinan. Olimme päätyneet tähän ratkaisuun luettuamme muiden suomalaisten blogeja. Marina on hyvä ja suojainen, joskin kaukana kaikesta. Marina on valmistunut 10 vuotta sitten, mutta sitä ympäröivä resortti ja 5 tähden hotelli ovat avautuneet vasta tänä vuonna.

Marinassa on jonkin verran elämää. Reilu 10 venettä on "meikäläisiä", joille tämä on vain pysähdyspaikka matkalla Kanarialle. 

Resortti on hieno, mutta autio. Yhtenä päivänä koluttiin alue tosi tarkkaan läpi, mutta yhtään ihmistä ei näkynyt missään.

Mareiraa pidetään yleisesti hyvin vihreänä saarena. Madeiran itäosa, missä me olemme, on tosi kuivaa. Kasvillisuutta ei juurikaan ole.

Tuttavapariskuntamme sattui lomailemaan Madeiralla viime viikon. Pääsimme heidän vuokra-auton takapenkillä kiertämään saarta. Saari todella oli virhreä. Valokuvia ei valitettavasti ole, koska sää oli melko sateinen, mikä tietenkin selittää vihreyden.

Tänään käytiin taas kauppareissulla Machicossa. Viime päivät ovat olleet tosi sateisia ja rinteiltä oli valunut uskomaton määrä roskaa ja puunrunkoja mereen. Jos aallokko olisi toisesta suunnasta, olisivat nämä kaikki ajelehtineet merelle. Nyt ne nousivat kylän rannoille. Ei olisi kiva tällaiseen rojuun merellä törmätä.

Yritettiin myös eilen saada SSB-yhteys Karibialla seilaavaan suomalaiseen rahtilaivaan. Ei onnistunut. Tarkemmin kun ruvettiin miettimään, niin ei täältä ole mitään mahdollisuuksia saada radioyhteyksiä lännen suuntaan. Marinan vieressä on heti pystysuora kallio ja sen takana koko Madeiran saari.

Matkailukohtaana Madeira ei ole rantalomakohde. Mustia hiekkarantoja kuitenkin välillä löytyy. Päiväkävelyllä kiipesimme yhden mäen ylös ja toisen alas ja päädyimme rannalle. Ravintolakin on ehkä auki kesäkaudella.

Antantin ylityskisoja ollaan seurattu tiiviisti netistä. Tälle veneelle kävi kehnosti Portugalin kohdalla. Kahden hengen miehistö joudui odottamaan pelastajiaan pari vuorokautta ylösalaisin kaatunessa veneessäään. Loppu hyvin kaikki hyvin, vain riki puuttuu.

Atlantin säät ovat jotenkin sekaisin. Karibialle menijöiltä puuttuu normaali pasaatituuli. Meillä on kiusana Azoreille juuttunut matalapaine. Heti kun tulee sopiva kahden vuorokauden sääikkuna, lähdemme kohti Kanarian saaria.

Porto Santo

Jonna

N 33° 3.721', W 16° 18.942'

Edellisessä blogissa oli tapahtumia jo melkein liiankin kanssa. Loppumatka Porto Santoon oli melko tapahtumaköyhä. Ajoimme koneella reilun vuorokauden. Yksi valasparvi tuli vastaan.

Matkan aikana veden lämpötila oli koko ajan nousussa, nyt se on 21 astetta. Ilman lämpötila tietysti muuttuu mukana, mutta veden lämpötilaa on helpompi seurata lokin näytöstä :)

Melkoinen muutos vene-elämään. Iiriksen runko ja kansi on kyllä eristetty, mutta pohjaa ei. Varpaat ovat palelleet Suomesta asti. Cascaisissa meillä oli yhtenä aamuna sisälämpötila vain 12 astetta, täällä oli tänä aamuna 22 astetta. Nyt aletaan viihtymään. Aika usein olemme käyttäneet sähkölämmitintä muutaman tunnin ennen nukkumaan menoa, nyt sitä ei enää tarvita.

Vaikka me aletaan jo tarkenemaan, niin rannalla ei ihmisiä näy. Toisaalta ei tuo vesi meillekään ihan vielä uintilämpöistä ole...

Merimatkan jälkeen piti sen verran harrastaa liikuntaa, että kiipesimme läheiselle näköalapaikalle. Kovin lyhyt matka sinne ei kuitenkaan ollut, yli 5 kilsaa piti kävellä (yhteen suuntaan). Mutta ei sinne myöskään niin kovin tarvinnut kiivetä, kunhan tallusti päällystettyä tietä pitkin. 

Huomenna on tarkoitus suunnata kohti Madeiraa.

Cascais - Porto Santo

Jonna&Timo

N 34° 29.567', W 14° 34.292'

Cascaisissa olot alkoivat käydä liian talvisiksi. Lämpötila laski yöllä 10 asteeseen ja veden lämpö alle 14.

Matkaseuraa meille ei ollut luvassa, koska Alandia ja Komeet olivat menossa suoraan Kanarialle. Luvassa oli sopiva sääikkuna ennen perjantaiksi luvattua vastatuulta.

Lähdimme sunnuntaina muutama tunti ennen auringonlaskua. Alkuun oli luvassa heikkoa tuulta, joka merellä voimistuisi n. 10 m/s sivumyötäiseksi.

Laitoimme aluksi isoon kakkosreivin ja lähdimme täydellä genoalla liikkeelle.

Tuuli voimistuikin sitten nopeasti yön pimetessä. Aika nopeasti reivasimme genoan parin neliön kulmaksi. Aallot olivat jyrkkiä ja murtuvia. Pari kertaa aalto kaatoi veneen kyljelleen ja tavaroita alkoi lennellä. Ainoastaan yksi tomaatti meni rikki. Tavaroiden merikiinnitystä pitää jatkossa parantaa.

Pari aaltoa murtui veneen päälle. Onneksi kaikki luukut ja torvet olivat kiinni, eikä merivettä tullut sisään tippaakaan.

Pohjaan reivattu iso ja genoan kulma alkoivat olla liikaa. Päälle murtuvat aallot hillitsivät kuitenkin intoa mennä kannelle.

Kun nopeus nousi yli 8 solmun, piti iso saada alas. Riittävästi turvaköysiä niin iso tuli alas ja itse selvisin melkein kuivana.

Genoan kulmalla päästiin vielä yli 5 solmua. Tuuli oli kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Välillä tuuli paljon vähemmän, eikä tehnyt mieli heti lisätä purjepinta-alaa. Tämän takia matkavauhtimme jäi huonommaksi kuin toivoimme.

Seuraavana päivänä tuuli alkoi heiketä ja jatkoimme pelkällä genoalla.

Jatkossa tuulen edelleen heiketessä spiirasimme genoan ja lopulta nostimme ison ja ajoimme virsaria.

Tänään tuuli sitten heikkeni kokonaan. Kokeilimme vielä genaakkerillä, mutta sekään ei vetänyt tässä aallokossa.

Tarkistimme sääennusteen. Vastatuuli tulisikin jo huomenna. Päätimme ettemme jää odottamaan sitä ja käynnistimme koneen.

Laivoja on nähty paljon, päivällä enimmäkseen AISissä, mutta öisin nähdään myös laivojen valot. Ensimmäisenä yönä nähtiin AISissä myös yksi mini. Kyseessä oli vene, joka oli joutunut pysähtymään korjauksien vuoksi Espanjassa ja oli nyt siis satoja maileja perässä muita. Ei silläkään helppoa tainnut olla, nopeus vaihteli 4 ja 10 solmun välillä.

Delfiinejä ei olla nähty, mutta yksi lentokala hyppäsi toisena yönä juuri ikkunan eteen räpistelemään. Mietin, että siinäkö se sitten tekee kuolemaa silmieni edessä koko yön. Ei myöskään kiinnostanut lähteä kannelle lentokalan pelastajaksi tai kalastajaksi.

Eipä aikaakaan kun kala oli siivillään päässyt ponnahtamaan kannen esteiden yli ja takaisin mereen. Muistoksi kannelle jäi muutama suomu.

Meillä on nyt n. 120 mailia perille ja veden lämpö on jo 19,8.

Cascais

Jonna

N 38° 41.439', W 9° 25.164'

Täällä on vihdoin paistanut aurinko. Muutenkin alkaa maisema pikkuhiljaa näyttämään siltä, mitä ollaan hakemassa.

Palmuja alkaa maisemassa olemaan enemmän kuin mäntyjä.

Majakasta katsottuna maisema näytti muutenkin aika kivalle.

Luntakaan ei ihan olla päästy pakoon, koska rannalle rakennettuun maisemaan sitä satoi eilen.

MiniTransat kisaa ollaan kovasti seurattu alusta asti. Tai no, aluksi kuukausi seurattiin sitä, että koska lähettävät veneet matkaan. Noin kuukauden lykkäsivät starttia kovien kelien takia. Sen jälkeen reittiä on myös pariinkin otteeseen muutettu. Kisan kotisivuilta voi lukea lisää, http://www.minitransat.fr/?lang=en.

Eilen aamulla yksi epäonninen kilpailija tuli viereemme. Toivoimme, että pääsisi korjausten jälkeen jatkamaan matkaa, mutta valitettavasti näin ei käynyt. Myöhemmin iltapäivällä olin auttamassa Carlosia rullaamaan ison ja viikkaamaan fokan. Illalla pidimme myös saalinkivaloja päällä, jotta hän hieman paremmin näki laittaa venettä kuljetuskuntoon.

Toinenkin mini oli illalla meidän laiturissa. Siitä oli peräsinlapa mennyt poikki. Taskulamppujen valossa tekivät töitä ja aamulla vene oli jo jatkanut matkaa.

Vielä kolmas mini tuli meidän laituriin. Tällä kaverilla oli asiat vielä vähän huonommin. Omin voimin oli kuitenkin seilannut hätärikillä maihin.

Täällä meidän sataman vieressä on myös todella vilkas pursiseura. Täältä niitä uusia purjehtijalupauksia tulee. Optareita oli yhteensä eri telineissä lähemmäs sata, sen lisäksi paljon muita kevytveneitä. Taustalle olevalla kentällä oli sitten isompien lasten lelut.

Kun saavuimme tänne, oli veden lämpötila 17 astetta ja ilma mukavan lämmin. Nyt vesi on 14,2 astetta ja lämpötila sen mukainen. Sadetta ei täällä ole kuitenkaan nähty, joten ilmaston kehitys on ollut hyvin nousujohteinen. Lämpötilat ovat kuitenkin vielä sen verran alhaisia, että kauemmas pitää päästä. Tarkoituksemme on ottaa suunta Kanarialle Madeiran kautta.

Bayona - Cascais

timo

N 38° 41.439', W 9° 25.164'

Perjantaiksi olivat luvanneet sopivat säät lähteä merelle. Menimme viimeiseksi yöksi ankkuriin, että pääsisimme aikaisin lähtemään.

Aika myöhään se lähteminen meni kuitenkin. Samaan suuntaan lähtivät meitä ennen, meille tutut veneet britti Alandia ja tanskalainen Komeet ja joku muu. Vain ruotsalainen Rose lähti meidän jälkeemme. Tiedämme, että lähtivät, koska kuulimme myöhemmin, että joku kutsui heitä VHF:llä. 

VHF on tärkeä muistaa pitää päällä, koska melko usein kuulee, jotain purjevenettä kutsuttavan. AIS-lähetin on myös eduksi, koska silloin voidaan kutsua suoraan veneen nimellä. Huomattavasti helpompaa on tietää olevansa kutsun kohde, jos kutsutaan nimellä, verrattuna siihen että kutsutaan koordinaateilla.

Ajo lahdesta merelle oli jyrkkää vasta-aallokkoa ja -tuulta. Merelle päästyämme nostimme purjeet melkein heti. Nostaminen tosin oli vaikeaa, kun falli jumiutui maston portaisiin.

Alussa oli ikävää ristiaallokkoa. Tuuli oli vaihtelevaa. Konetta ei kuitenkaan tarvinnut käyttää koko matkalla.

Suuntasimme aluksi ulos merelle yli kilometrin syvyyteen, toiveena välttää kalapyydykset.

Juuri mitään muuta kuin delfiinejä ei nähty. Jossain vaiheessa meni ohitse ranskalainen RM 1260 Hitchcock. Vanerin päälle laminoitu kevyt performance cruiser, jonka näimme jo La Coruñassa.

Sen verran ongelmia oli, että makeavesipumppu meni rikki. Onneksi meillä oli varattuna pulloihin varavettä. Saimme myös valutettu lisää vettä tankista pulloihin.

Vastaanotto Cascaisin marinassa oli tosi ystävällistä. Antoivat viinipullon lahjaksi ja kertoivat erityisesti missä suihkut ovat. Johtuneeko kahdesta vuorokaudesta merellä?

Kuvat ovat lähiaikoina vähissä. Kauan palvellut järjestelmäkamerani Canon 300D meni rikki.